Autismikirjon lasten kuntoutuksessa sovellettu käyttäytymisanalyysi (ABA)ABA perustuu tutkimusnäyttöön ja tarjoaa periaatteita, joiden avulla voidaan tukea lapsen oppimista, kommunikaatiota ja käyttäytymistä. Vaikka ABA ei vielä ole Suomessa virallisesti tunnustettu kuntoutusmuoto eikä sillä ole omaa ammattiryhmää, sen periaatteita hyödynnetään monissa terapioissa ja opetuksen yhteyksissä.

Monilla autismikirjon lapsilla vuorovaikutustaidot eivät kehity automaattisesti, vaan niiden tukeminen vaatii tietoista ja tavoitteellista ohjausta. Varhaisia sosiaalisen kommunikaation taitoja ovat erityisesti:

Edellisessä blogitekstissä käsiteltiin, miten varhaiset vuorovaikutustaidot rakentuvat ja millaisia kehityksellisiä askelia lapsi yleensä käy läpi matkalla kohti toimivaa kommunikaatiota. Tässä kirjoituksessa siirrytään käytäntöön: kuinka näitä taitoja voidaan havainnoida ja arvioida luonnollisessa ympäristössä – erityisesti leikin aikana?

Kommunikaatio – kuten aloitteiden tekeminen, pyytäminen, katsekontakti ja yhteinen huomio – rakentavat perustan kielen ja puheen kehittymiselle. Näiden taitojen tukeminen varhaisessa vuorovaikutuksessa on keskeistä, erityisesti silloin, kun lapsi tarvitsee tukea kommunikaatiossa.

Pyytämistaito on laaja-alainen ja kehittyvä kyky. Alkuvaiheessa lapsi pyytää usein näkyviä ja konkreettisia asioita, kuten lelun osia, ruokaa tai aikuisen apua lelun käynnistämisessä. Kehityksen myötä pyynnöt muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi ja abstraktimmiksi. Lapsi voi oppia pyytämään esimerkiksi:

Lapsi saattaa vastata kysymykseen toistamalla kysymyksen tai sanoja ja lauseita perässä – joskus heti, joskus viiveellä. Tätä ilmiötä kutsutaan kaikupuheeksi eli ekolaliaksi (engl. echolalia). Vaikka se voi kuulostaa mekaaniselta, kaikupuhe voi olla lapselle keino osallistua, rauhoittua tai ilmaista toiveita. Se voi olla osa normaalia kehitysvaihetta tai merkki kielen viivästymisestä, joka vaatii kohdennettua harjoittelua (Prizant & Duchan, 1981).

AAC (Augmentative and Alternative Communication) tarkoittaa puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä. Niiden avulla autetaan lasta ilmaisemaan itseään silloin, kun puheilmaisu ei yksin riitä tai kehittyy hitaasti. Tavoitteena on aina varmistaa, että lapsella on keinoja kertoa, pyytää ja osallistua – silloinkin, kun sanat eivät vielä riitä vielä tarpeeksi omien tarpeiden ilmaisemiseen.

Lapsi oppii ensin pyytämään (mand). Hän osoittaa esimerkiksi pallon kuvaa saadakseen pallon. Pyytäminen on käyttäytymistä, jolla pyritään saamaan haluttu asia, ja siitä seuraa välitön palkinto.

Visuaaliset tuet ovat tehokas ja tutkimusnäyttöön perustuva tapa auttaa autismikirjon henkilöitä arjessa. Niiden avulla voidaan lisätä päivän ennakoitavuutta, vähentää ahdistusta, tukea vuorovaikutusta ja edistää itsenäisyyttä. National Autistic Society korostaa visuaalisten tukien merkitystä osana arjen ja oppimisen tukemista.

Toiminnanohjaus tarkoittaa arjessa tarvittavia keskeisiä taitoja: ohjeen kuuleminen, sen ymmärtäminen, oikea-aikainen toiminta ja tehtävässä pysyminen. Ne muodostavat perustan sujuvalle osallistumiselle kotona, päiväkodissa ja koulussa. Autismikirjon lapsille nämä vaiheet voivat olla erityisen haastavia, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä toimia itsenäisesti ja ennakoitavasti eri tilanteissa.

Autismikirjon lasten opetuksessa tarvitaan usein enemmän ja huolellisemmin suunniteltua tukea kuin neurotyypillisillä lapsilla. Sovelletussa käyttäytymisanalyysissä (ABA) käytetään prompteja, eli tuen muotoja, jotka auttavat lasta onnistumaan ja oppimaan uutta. Tavoitteena on heti onnistumisen kokemus – se lisää motivaatiota jatkaa oppimista.