Mitä autismikirjo tarkoittaa – yleisimmät piirteet

Mitä autismikirjo tarkoittaa?

Autismikirjo tarkoittaa joukkoa piirteitä, jotka vaikuttavat ihmisen ajatteluun, oppimiseen, aistimiseen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Käytämme termiä ”kirjo”, koska autismi ei ole yhdenlainen – jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Autismikirjon häiriö (ASD) kattaa laajan joukon neurobiologisia kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät eri tavoin eri henkilöillä. Autismikirjoon kuuluvilla lapsilla on yleensä haasteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa sekä toistuvissa ja rajoittuneissa käyttäytymismalleissa. Kirjon laajuuden vuoksi myös tuen tarve vaihtelee paljon: jotkut lapset tarvitsevat runsaasti tukea arjessaan, kun taas toiset pärjäävät melko itsenäisesti, mutta saattavat silti kohdata haasteita tietyissä tilanteissa.

Uusin diagnostinen luokitus (DSM-5-TR) kuvaa autismikirjon ydinoireiksi:

• Pysyvät vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä

• Rajoittuneet ja toistuvat käyttäytymiset, kiinnostuksen kohteet ja aistiherkkyydet

Oireet alkavat varhaislapsuudessa ja näkyvät arjessa, eivätkä ne selity pelkällä kehitysvammalla.

Yksinkertaisemmin sanottuna: autismikirjo näkyy siinä, miten lapsi kommunikoi ja toimii muiden kanssa sekä siinä, millaisia toistuvia tapoja tai erityisiä kiinnostuksen kohteita hänellä on.

Autismin esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosina, ja nykyisin arvioidaan, että noin 1–2 % väestöstä kuuluu autismikirjoon. Suomessa tarkkoja kansallisia esiintyvyystilastoja ei ole yhtä laajasti julkaistu, mutta kansainväliset tutkimukset antavat hyvän suuntaa-antavan kuvan. Esimerkiksi Pohjoismaissa esiintyvyys vaihtelee 0,22–0,86 % välillä (Elsabbagh ym., 2012; Saari ym., 2016).

Autismikirjon tyypillisiä piirteitä

Seuraavat esimerkit kuvaavat autismikirjon tyypillisiä piirteitä arjessa. Huomioi, että nämä eivät ole virallinen diagnoosikriteerilista, vaan perustuvat DSM-5-TR -luokituksen keskeisiin piirteisiin. Ne auttavat hahmottamaan, millaisia asioita lääkärit ja muut asiantuntijat arvioivat autismikirjon diagnoosia asettaessaan. Näitä ominaisuuksia pidetään usein syynä hakeutua ammattilaisten arvioon.

Lähde: American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fifth Edition, Text Revision (DSM-5-TR).

Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet

• Katsekontaktin puute tai vähäisyys

• Vaikeus jakaa yhteistä huomiota toisen kanssa (esim. ei osoita, ei katso vuorotellen esinettä ja aikuista)
• Oman nimen kutsuun reagoimatta jättäminen

Viestinnän haasteet

• Eleiden vähyys tai poikkeavuus

• Vaikeus yhdistää sanaton viestintä (eleet, ilmeet) puheeseen

• Epätavallinen puheen sävy, rytmi tai äänenlaatu

Toistuvat käyttäytymismallit ja kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet

• Toistuvat liikkeet käsillä, kehon asennoissa tai esineillä

• Tarve pysyä tutuissa rutiineissa ja vastustus muutoksille

• Vahva kiinnostus rajattuihin aiheisiin tai esineisiin

Muita yleisiä piirteitä

Kaikki nämä eivät koske kaikkia – jokaisella on oma yksilöllinen yhdistelmänsä.

• Kielen kehityksen viive tai puhumattomuus

• Vaikeudet ymmärtää tai ilmaista omia ja muiden tunteita

• Aistiherkkyydet (yli- tai alireagointi ääniin, valoihin tai kosketukseen)

• Sosiaalisten tilanteiden välttely tai yksinäisyyden tarve

• Vaikeuksia hienomotoriikassa (esim. kynän käyttö, napittaminen)
• Keskittymisen ja toiminnanohjauksen haasteet
• ADHD
• Kehitysvamma (noin 30–40 %:lla)
• Epilepsia (5–30 %:lla)
• Uniongelmat (nukahtaminen, yöheräily, vuorokausirytmin poikkeamat)
• Syömisvaikeudet, kuten valikoiva syöminen tai erityinen herkkyys ruoan koostumuksille
• Pica, eli ruoaksi kelpaamattomien asioiden syöminen (esim. hiekka, paperi)

Näiden piirteiden esiintyminen ei välttämättä tarkoita autismia, mutta jos useita piirteitä on nähtävissä, ammattilaisen arvio on tärkeä.

Miten lapsen autismikirjo diagnosoidaan?

Autismikirjon häiriön diagnoosi perustuu käyttäytymisen tarkkaan havainnointiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa vuorovaikutukseen, viestintään (esimerkiksi puheen tai muun kommunikaation käyttöön) sekä toistuviin ja rajoittuneisiin käyttäytymismalleihin arjessa (THL, 2024; CDC, 2021).

ICD-10-tautiluokituksessa autismikirjon häiriöt luokitellaan laaja-alaisiksi kehityshäiriöiksi (F84). Uudessa ICD-11-luokituksessa käytetään kattoterminä autismikirjon häiriötä, joka korvaa aiemmat erilliset diagnoosit: lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja epätyypillinen autismi (WHO, 2022).

Joskus DSM-5-kriteerit eivät täyty, koska autismipiirteet voivat ilmetä hienovaraisesti tai eri tavoin eri ympäristöissä. Siksi on tärkeää, että lapsen kanssa toimivat aikuiset – kuten vanhemmat, varhaiskasvatuksen henkilöstö ja opettajat – kuvaavat huolellisesti lapsen käyttäytymistä arjessa (First Signs; National Autism Association). Esimerkiksi tytöillä autismipiirteet voivat olla erilaisia ja vaikeammin havaittavissa (Käypä hoito, 2023).

Diagnoosiprosessi tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa moniammatillisessa työryhmässä erikoislääkärin johdolla. Huolen herätessä voi hakeutua perusterveydenhuoltoon, kuten terveyskeskukseen tai neuvolaan. Prosessi voi myös käynnistyä varhaiskasvatuksen erityisopettajan saatteella tai neuvolan terveydenhoitajan tekemällä lähetteellä. Perusterveydenhuollossa arvioinnin perusteella lapsi voidaan ohjata jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon (THL, 2024).

Arviointi sisältää usein:

• sairaanhoitajan alkuhaastattelun

• psykologin ja terapeuttien tapaamisia

• läheisten haastatteluja

• erikoislääkärin vastaanoton

• mahdollisesti toisen asiantuntijan, kuten toisen lääkärin tai neuropsykologin, arvion

Tutkimuksissa käytetään erilaisia seulontavälineitä, strukturoituja haastatteluja ja havaintomittareita. Diagnoosiprosessi voi kestää pitkään, ja siihen liittyvät vaiheet – kuten lähetteen saaminen, jonotus ja tutkimukset – vievät aikaa. Kesto on aina yksilöllinen (Käypä hoito, 2023).

Taaperoikäisille, 1 vuoden 4 kuukauden – 2 vuoden 6 kuukauden ikäisille lapsille on kehitetty CHAT-seulontalomake (Checklist for Autism in Toddlers, Baron-Cohen et al., 1992). Lomakkeen tarkoituksena on toimia suuntaa antavana ja keskustelua tukevana apuvälineenä, kun ammattilaiset arvioivat mahdollisia autismikirjon piirteitä lapsen varhaisessa kehitysvaiheessa.

Kysely ei ole diagnostinen väline, mutta se antaa tärkeää tietoa mahdollisen autismiepäilyn tarkempaa selvittelyä varten. Seulontalomake on saatavilla esimerkiksi Terveystalon verkkosivuilla nimellä Autismikirjon häiriön seulontakysely M-CHAT-R/F (Finnish).pdf.

Miksi tämä on tärkeää ymmärtää?

Kun ymmärtää, mistä käyttäytyminen johtuu, on helpompi löytää oikeita keinoja arjen sujuvoittamiseen. Lapsi ei käyttäydy hankalasti tahallaan – hänellä ei ehkä vielä ole taitoa pyytää apua, kertoa tarpeitaan tai hallita suuria tunteita yksin (National Autism Association).

Miksi varhainen tunnistaminen ja tuki ovat tärkeitä?

Autismin varhainen tunnistaminen mahdollistaa lapselle oikea-aikaisen ja yksilöllisen tuen aloittamisen. Mitä aikaisemmin lapsi saa sopivaa apua, sitä enemmän hän voi oppia taitoja, jotka helpottavat arkea ja tukevat itsenäisyyttä myöhemmin (THL, 2024; Käypä hoito, 2023).

Varhainen tuki ei tarkoita vain terapiaa kerran viikossa, vaan arjessa kotona ja päiväkodissa käytettäviä pieniä keinoja, jotka tukevat lapsen taitoja päivittäin. Läheisten oppiminen ja osallistuminen ovat avain lapsen etenemiseen.

Suomessa autismikirjon lasten tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa perustuu usein erityispedagogiikan menetelmiin sekä puhe- ja toimintaterapiaan, joiden avulla pyritään vahvistamaan kielen, vuorovaikutuksen, aisti- ja arjen taitoja. Kansainvälisesti tärkeimpiä varhaisen tuen menetelmiä ovat sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat ABA-menetelmät, kuten Pivotal Response Treatment (PRT) ja PECS-kuvanvaihto-ohjelma. ABA:n keskeisiä työkaluja ovat käyttäytymisen pilkkominen, mallintaminen, vihjeiden antaminen ja onnistumisista palkitseminen (First Signs; National Autism Association).

Mistä saa lisää tietoa?

• Käypä hoito -suositus: Autismikirjon häiriöt – kuntoutus ja tuki

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) – Autismikirjo

• First Signs – Varhaiset merkit

• National Autism Association – Signs of Autism

• Centers for Disease Control and Prevention (CDC) – Autism Spectrum Disorder Data

• Autismiliitto ry – www.autismiliitto.fi

• Autism Speaks – www.autismspeaks.org

Yhteenveto

Autismikirjon tunnistaminen ja varhainen tuki antavat lapselle parhaat mahdollisuudet oppia elämän kannalta tärkeitä taitoja. Suomessa on hyviä tukimuotoja, mutta ABA:n laajempi hyödyntäminen ja yhdistäminen muihin menetelmiin voisi entisestään parantaa tuloksia. Tässä blogissa jatkan siitä, miten arjen pienillä, käytännöllisillä ja tutkimukseen perustuvilla keinoilla lapsen oppimista voi tukea.

Toivottavasti tästä tekstistä on sinulle apua – olitpa sitten vanhempi, ammattilainen tai muuten aiheesta kiinnostunut!

Lähteet

• Baron-Cohen, S., Allen, J., & Gillberg, C. (1992). Can autism be detected at 18 months? The Checklist for Autism in Toddlers (CHAT). British Journal of Psychiatry, 161, 839–843.

• Centers for Disease Control and Prevention (CDC). (2021). Autism Spectrum Disorder Data & Statistics.

• Elsabbagh, M., Divan, G., Koh, Y.-J., Kim, Y. S., Kauchali, S., Marcin, C., ... & Fombonne, E. (2012). Global prevalence of autism and other pervasive developmental disorders. Autism Research, 5(3), 160–179. https://doi.org/10.1002/aur.239

• First Signs. Varhaiset merkit autismista.

• Käypä hoito -suositus: Autismikirjon häiriöt – kuntoutus ja tuki. Duodecim. https://www.kaypahoito.fi

• National Autism Association. Signs of Autism.

• Saari, K., Räty, H., & Ebeling, H. (2016). Autism spectrum disorder prevalence and services in Finland. Nordic Journal of Psychiatry, 70(8), 578–584. https://doi.org/10.1080/08039488.2016.1185111

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). Autismikirjon häiriöt.

• Autismiliitto ry. (n.d.). Saatavilla osoitteessa https://www.autismiliitto.fi

• Autism Speaks. (n.d.). Saatavilla osoitteessa https://www.autismspeaks.org

• World Health Organization (WHO). (2022). ICD-11: International Classification of Diseases 11th Revision. https://icd.who.int/