Miten vuorovaikutustaidot rakentuvat? – Tukea varhaisille esikielellisille taidoille

Julkaistu 5. elokuuta 2025 klo 20.31

Varhaisten vuorovaikutustaitojen merkitys autismikirjon lapsilla

Monilla autismikirjon lapsilla vuorovaikutustaidot eivät kehity automaattisesti, vaan niiden tukeminen vaatii tietoista ja tavoitteellista ohjausta. Varhaisia sosiaalisen kommunikaation taitoja ovat erityisesti:

  • jaettu huomio

  • osoittaminen

  • vastavuoroinen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä.

Katsekontakti voi kehittyä osana näitä taitoja, mutta sitä ei yleensä opeteta erillisenä tavoitteena. Sen sijaan se rakentuu luontevasti vuorovaikutustilanteissa, kun lapsen omat aloitteet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan.

Tyypillisesti kehittyvät lapset ilmaisevat tarpeitaan jo varhain katsein, elein ja ilmein – ennen puheen kehitystä. Nämä varhaiset kommunikaatiokeinot muodostavat perustan myöhemmälle kielen oppimiselle ja vuorovaikutukselle.


Mitä sosiaalinen kommunikaatio tarkoittaa?

Sosiaalinen kommunikaatio viittaa lapsen kykyyn ymmärtää ja käyttää sanallisia ja ei-sanallisia viestejä eri tilanteissa. Siihen kuuluvat:

  • jaettu huomio

  • vuorovaikutustaidot

  • pragmaattinen kieli

Pragmaattinen kieli tarkoittaa kielen käyttämistä tarkoituksenmukaisesti:
Miten lapsi aloittaa keskustelun, ottaa vuoron, pitää keskustelua yllä ja muokkaa viestinsä kuulijalle ja tilanteeseen sopivaksi (ASHA, 2024).

Miten tukea varhaisia vuorovaikutustaitoja?

Pienten lasten vuorovaikutustaitojen kehittyminen edellyttää, että aikuinen tunnistaa lapsen aloitteet, reagoi niihin sensitiivisesti ja rakentaa niistä yhteistä vuorovaikutusta. Näitä taitoja voi vahvistaa arjen pienissä hetkissä esimerkiksi seuraavin keinoin:

Keinot vuorovaikutustaitojen tukemiseen

  • Jaetun huomion tukeminen: Katsellaan yhdessä kuvia kirjasta ja osoitetaan niitä vuorotellen.

  • Kehollinen jäljittely: Tehdään musiikin tai lorujen tahdissa liikkeitä, kuten käsien taputtamista tai muita yksinkertaisia kehollisia liikkeitä.

  • Pyytämisen tukeminen elein: Aikuinen hakee lapsen huomion ja mallintaa pyytävää elettä, esimerkiksi ojentamalla käden kohti maitoa samalla sanoittaen. Tämän jälkeen aikuinen pysähtyy ja odottaa lapsen reaktiota tai yritystä toistaa ele, jolloin luodaan tilaa lapsen aloitteelle ja vahvistetaan yhteistä vuorovaikutusta.

  • Aloitteiden odottaminen: Pysäytetään tuttu toiminta (esim. keinuminen) ja odotetaan lapsen elettä tai ilmaisua ennen jatkamista.

  • Sensoristen, toistuvien rutiinien hyödyntäminen: Aikuinen laulaa tuttua laulua tai kutittaa toistuvasti ja nostelee lasta sylissä "ylös ja alas", mutta pysähtyy välillä odottamaan, että lapsi reagoi, tekee aloitteen jatkaa leikkiä tai ilmaisee halunsa.


Miksi luonnolliset menetelmät toimivat?

  • Ne tapahtuvat aidoissa, motivoivissa tilanteissa, joissa lapsi saa välittömän vastavuoron aloitteelleen (Schreibman, 2015).

  • Taitojen siirtyminen arkeen on helpompaa, kun oppiminen tapahtuu luonnollisessa ympäristössä (McGee & Daly, 1998).

  • Lapsi oppii, että hänen viestinsä vaikuttavat ympäristöön – tämä lisää motivaatiota kommunikoida (Seattle Children’s Autism Center, n.d.–2022).


Esimerkkejä vuorovaikutuksen tukemisesta JASPER-mallin mukaan

JASPER (Joint Attention, Symbolic Play, Engagement, and Regulation) on leikkiperustainen malli, joka tukee autismikirjon lasten varhaista vuorovaikutusta. Se pohjautuu lapsen omiin kiinnostuksenkohteisiin ja yhteiseen leikkiin.

1. Jaettu huomio (Joint Attention)

  • Tilanne: Aikuinen ja lapsi lattialla samalla tasolla.

  • Toiminta: Aikuinen sanoittaa lelun käyttöä, esimerkiksi "Auto ajaa!", ja katsoo lasta. Tarvittaessa hän osoittaa autoa vahvistaakseen yhteistä huomion kohdetta.

  • Tavoite: Vahvistetaan lapsen kykyä jakaa tarkkaavaisuutta (katse, ele, ääni).

2. Toiminnan pysäyttäminen ja odottaminen

  • Tilanne: Vieritetään yhdessä palloa.

  • Toiminta: Aikuinen pysäyttää pallon ja odottaa, että lapsi tekee aloitteen – esimerkiksi sanomalla "pallo", osan sanasta "pa" tai "lisää", osoittamalla eleellä tai ääntelemällä – saadakseen aikuisen vierittämään pallon takaisin hänelle.

  • Tavoite: Lapsi oppii, että hänen aloitteensa vaikuttavat ympäristöön.

3. Lapsella on aluksi enemmän vuoroja. Mallintaminen ja vuorottelu leikeissä

  • Tilanne: Lapsi rakentaa palikkatornia.
  • Toiminta: Aikuinen lisää oman palikkansa ja sanoo: "Minun vuoro!".
  • Tavoite: Harjoitellaan vuorottelua ja yhteisleikin taitoja.

4. Ääntelyn ja eleiden vuorottelu

  • Tilanne: Leikissä mukana liikettä tai ääntä.

  • Toiminta: Aikuinen jäljittelee lapsen ääntelyä ("Vau!", "Oho!") ja reagoi ilmeikkäästi.

  • Tavoite: Lapsi kokee, että hänen ilmaisunsa saa vastakaikua.

5. Rajattu ympäristö ja valikoidut esineet

Tilanne: Leikkiympäristössä on vain osa leluista näkyvillä tai saatavilla.

Toiminta: Aikuinen rikastuttaa leikkiä mallintamalla uusia toimintoja tai ääniä (esim. eläimet, nuket, kulkuneuvot) sekä tuomalla mukaan uusia leluja tai niiden osia (esim. junaradan palat, nuken vaatteet ja tavarat).

Tavoite: Luoda tilanteita, joissa lapsi voi tehdä aloitteita ja osallistua vuorovaikutukseen.


Kommunikaation tehtävät varhaisissa aloitteissa

 

Kommunikaation tarkoitus                         Esimerkki  (JASPER-malli)                                                     Väline / keino 

 

Käyttäytymisen säätely                                Pyytää tavaraa, apua tai lopettaa toiminnon                Puhe, eleet, osoittaminen, PECS-kuva

                                                                                       Esim. odottaminen, että aikuinen vierittää                   sanalliset vihjeet, odottaminen,                                                                                                                                       pallon takaisin (Toiminnan pysäytäminen               

                                                                                       ja odottaminen)         

 

Huomion hakeminen                                      Katsekontakti, osoittaminen.                                                 Katsekontakti, taputus olkapäähän, kosketus

                                                                                      Esim. taputtamalla aikuista olkapäähän tai                    viittominen, eleet, ääntely   

                                                                                      koskettamalla herättää aikuisen huomion

                                                                                      (Jaettu huomio / Engagement).                                                                                                                                                                                                                                                            

 

Jaettu huomio                                                     Yhteisen elämyksen tai tunteen jakaminen.                   Yhteinen leikki, mallintaminen,

                                                                                       Esim. aikuisen mallintaessa lelun käyttöä  ja                  osoittaminen, puhe, eleet, kuvat

                                                                                      (“Auto ajaa!”) osoittaessa lelua                                                palikkatorni, lelujen valinta rajoitetusti

                                                                                      (Jaettu huomio /Joint Attention), yhteinen

                                                                                       leikki, vuorottelu palikkatornin teossa

                                                                                       

 

 


Oletko kokeillut?

Oletko ollut vuorovaikutteisessa leikissä pienen lapsen kanssa? Miten olet tukenut vuorovaikutustaitoja arjen tilanteissa?
Pukeminen, ruokailu, siivoaminen ja yhteinen leikki voivat kaikki tarjota tilaisuuksia vastavuoroisuudelle, kun niissä huomioidaan lapsen aloitteet.


Yhteenveto

Varhaisten vuorovaikutustaitojen tukeminen tapahtuu arjen tilanteissa, joissa lapsen aloitteet tunnistetaan ja niihin vastataan sensitiivisesti. Leikkiin pohjautuvat, luonnolliset menetelmät – kuten JASPER – perustuvat lapsen omiin mielenkiinnon kohteisiin ja rakentavat vuorovaikutusta yhteisistä hetkistä käsin.


Lähteet

  • Kasari, C., Freeman, S. & Paparella, T. (2006). Joint attention and symbolic play in young children with autism: A randomized controlled intervention study. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 47(6), 611–620. https://doi.org/10.1111/j.1469-7610.2005.01567.x

  • Chang, Y. C. et al. (2016). The role of parental implementation of joint attention intervention in children with autism spectrum disorder. Autism, 20(6), 684–692. https://doi.org/10.1177/1362361315593205

  • McGee, G. G. & Daly, T. (1998). Naturalistic behavioral interventions provided a different perspective… PubMed Central. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4513196/

  • Seattle Children’s Autism Center (n.d.). Naturalistic Developmental Behavioral Interventions (NDBI). https://www.seattlechildrens.org/...

  • Schreibman, L. (2015). The Role of NDBI for Children With Autism Spectrum Disorder. Golden Care Therapy. https://goldencaretherapy.com/...

  • UCLA CART (2020). JASPER Intervention – Joint Attention and Symbolic Play Engagement Regulation [YouTube video]

https://youtu.be/ZKmGUu2LhhU

 

 


Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador