Varhaiskasvatuksessa, koulussa ja kuntoutuksessa kohdataan toisinaan lapsia, jotka laittavat suuhunsa asioita, jotka eivät ole syötäviä. Tätä käyttäytymistä kutsutaan picaksi. Tilanne voi olla aikuisille kuormittava, sillä lapsi saattaa vaatia jatkuvaa valvontaa turvallisuuden varmistamiseksi. Taustalla ei kuitenkaan yleensä ole uhmakkuus tai “huono käytös”, vaan usein aistitarve, kuormitus tai muu lapsen tapa säädellä omaa oloaan.
Mitä pica tarkoittaa?
Pica tarkoittaa käyttäytymistä, jossa ihminen laittaa suuhunsa tai nielee asioita, jotka eivät ole ruokaa. Sana pica tulee latinankielisestä sanasta, joka tarkoittaa harakkaa. Harakka tunnetaan lintuna, joka keräilee ja tutkii erilaisia esineitä, ja tästä syystä termiä alettiin käyttää kuvaamaan tällaista käyttäytymistä.
Näitä syötäviä tai suuhun laitettavia asioita voivat olla esimerkiksi pöly, paperi, hiukset, hiekka, muovi tai pienet roskat. Picaa esiintyy erityisesti pienillä lapsilla, mutta sitä nähdään tavallista enemmän myös autistisilla lapsilla ja kehitysvammaisilla henkilöillä.
Tutkimuksissa on havaittu, että pica on huomattavasti yleisempää autismikirjon lapsilla kuin muulla väestöllä. Taustalla voi olla esimerkiksi:
- aistihakuisuus
- tarve pureskella tai saada voimakkaita tuntoaistimuksia
- stressi tai kuormitus
- kommunikaation vaikeudet
- joskus myös ravintoainepuutokset, kuten raudan tai sinkin puute
Monelle autistiselle lapselle kyse ei ole ”tuhmuudesta” tai uhmakkuudesta, vaan tavasta säädellä omaa oloa ja hermostoa. Suuhun laittaminen voi tuntua rauhoittavalta tai kiinnostavalta aistikokemukselta.
Esimerkki arjesta
Kotona vanhempi huomaa, että 6-vuotias autistinen lapsi keskittyy lattialla oleviin pölypalleroihin ja pieniin roskiin. Hän poimii niitä sormillaan ja vie suuhun, vaikka ympärillä olisi leluja ja muuta tekemistä.
Tilanne toistuu erityisesti silloin, kun:
- lapsi on väsynyt
- ympäristö on levoton
- tekeminen loppuu kesken
Aluksi vanhempi yrittää kieltää toimintaa jatkuvasti, mutta huomaa nopeasti, ettei pelkkä kielto auta. Lapsi palaa samaan toimintaan uudelleen ja uudelleen.
Mitä käyttäytymisen taustalla tapahtuu?
Ennen tukitoimien suunnittelua on tärkeää selvittää, mikä ylläpitää pica-käyttäytymistä. Tätä voidaan arvioida tarkastelemalla, mitä tapahtuu ennen käyttäytymistä ja mitä sen jälkeen tapahtuu.
Huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä tapahtui juuri ennen kuin lapsi laittoi esineen suuhunsa?
- Missä tilanteissa käyttäytymistä esiintyy eniten?
- Mitä tapahtuu välittömästi käyttäytymisen jälkeen?
- Saako lapsi miellyttävän aistikokemuksen, huomiota tai pääseekö hän pois vaativasta tilanteesta?
Tällaisen arvioinnin avulla voidaan muodostaa käsitys käyttäytymisen mahdollisesta funktiosta eli siitä, mitä lapsi käyttäytymisellään saavuttaa.
Esimerkiksi:
Mitä tapahtuu ennen? Mitä tapahtuu jälkeen? Mahdollinen funktio
Lapsi odottaa ilman tekemistä Suuhun laittaminen tuottaa miellyttävän aistikokemuksen Aistimusten hakeminen
Aikuinen on kiireinen Aikuinen ryntää paikalle ja puhuu lapselle Huomion saaminen
Vaikea tehtävä alkaa Tehtävä keskeytyy Tehtävän välttäminen
Lapsi ei osaa ilmaista tarvettaan Aikuinen yrittää selvittää, mitä lapsi haluaa Kommunikaatioon liittyvä tarve
ABA-ajattelussa käyttäytymistä pyritään ymmärtämään sen taustalla olevan tarpeen kautta: mitä lapsi hakee toiminnalla ja miten sama tarve voitaisiin täyttää turvallisemmin.
Käyttäytymisellä voi olla myös useampi kuin yksi funktio. Esimerkiksi lapsi voi saada suuhun laittamisesta miellyttäviä aistikokemuksia, mutta samalla aikuiset saattavat kiirehtiä hänen luokseen ja antaa hänelle huomiota. Toisessa tilanteessa sama käyttäytyminen voi johtaa vaikean tehtävän keskeytymiseen. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella käyttäytymistä eri tilanteissa eikä tehdä johtopäätöksiä yhden yksittäisen tapahtuman perusteella.
Avuksi voidaan ottaa esimerkiksi:
- turvalliset purulelut
- rouskuvat välipalat
- enemmän ohjattua aistitoimintaa
- ennakoitavaa tekemistä siirtymätilanteisiin
- kodin tai muun ympäristön siisteyden ylläpito niin, ettei pieniä roskia ole helposti saatavilla
Mitä taitoja lapselle voidaan opettaa?
Kun käyttäytymisen mahdolliset funktiot tunnistetaan, voidaan suunnitella tukitoimia, tarjota kilpailevaa tekemistä ja opettaa uusia taitoja, jotka vastaavat lapsen tarpeisiin turvallisemmalla tavalla.
Kilpailevalla tekemisellä tarkoitetaan toimintaa, joka tuottaa lapselle samanlaisia tai miellyttävämpiä seurauksia kuin pica, mutta ei ole vaarallista. Esimerkiksi purulelut, rouskuvat välipalat, käsillä tutkittavat esineet, aistilelut tai mielekäs leikki voivat vähentää tarvetta laittaa esineitä suuhun.
Samalla lapselle voidaan opettaa uusia taitoja, kuten:
- pyytämään purulelua, välipalaa tai apua
- ilmaisemaan tarpeitaan puheella, kuvilla, viittomilla tai AAC-laitteella
- käyttämään sovittua toimintaa odottelutilanteissa
- siirtymään itsenäisesti mielekkääseen tekemiseen toiminnan päättyessä
- tutkimaan esineitä käsillään, katsomalla tai tunnustelemalla sen sijaan, että ne vietäisiin suuhun
- pyytämään taukoa vaikeasta tilanteesta tarkoituksenmukaisella tavalla
Kun lapsi käyttää uutta taitoa tai turvallisempaa toimintatapaa, häntä voidaan kehua ja tukea heti onnistumisen hetkellä. Tavoitteena ei ole pelkästään estää vaarallista käyttäytymistä, vaan rakentaa lapselle turvallisempia ja toimivampia tapoja saada tarvitsemansa aistikokemukset, huomio, apu tai muut tarpeet täytetyiksi.
Vähitellen pica-käyttäytyminen alkaa usein vähentyä, kun lapsella on käytössään toimivia vaihtoehtoja ja ympäristö tukee niiden käyttöä.
Milloin kannattaa hakea apua?
Picaan kannattaa hakea ammattilaisen apua erityisesti silloin, jos:
- lapsi nielee toistuvasti vaarallisia asioita
- käyttäytyminen lisääntyy nopeasti
- epäillään ravintoainepuutoksia
- toiminta aiheuttaa terveysriskejä
Neuvola, lastenlääkäri, toimintaterapeutti tai käyttäytymisen asiantuntija voi auttaa selvittämään käyttäytymisen syitä ja löytämään turvallisi
Milloin kannattaa hakea apua?
Picaan kannattaa hakea ammattilaisen apua erityisesti silloin, jos:
- lapsi nielee toistuvasti vaarallisia asioita
- käyttäytyminen lisääntyy nopeasti
- epäillään ravintoainepuutoksia
- tai toiminta aiheuttaa terveysriskejä
Neuvola, lastenlääkäri, toimintaterapeutti tai käyttäytymisen asiantuntija voi auttaa selvittämään käyttäytymisen syitä ja löytämään turvallisia vaihtoehtoja.
Lähteet
- CDC – Pica, Autism, and Other Disabilities
- CDC – Prevalence of Pica in Preschoolers with Autism Spectrum Disorder
- Cleveland Clinic – Pica
- MedlinePlus – Pica
- NCBI Bookshelf – Pica Overview
Lisää kommentti
Kommentit