Monet AAC-kehityksen (puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio) keskeiset haasteet eivät liity pelkästään yksittäisiin sanoihin tai symboleihin, vaan siihen, miten kommunikointi kytkeytyy arjen tilanteisiin ja siihen, pystyykö lapsi viestinnällään vaikuttamaan ympäristöönsä. Edellisessä kirjoituksessa tarkastelimme AAC:n perusteita ja sitä, miksi kommunikointi on ennen kaikkea vuorovaikutusta, ei sanojen opettamista.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan PECS-menetelmän kehittäjän Andy Bondyn ja kollegoiden (2020) artikkelia Promoting Functional Communication Within the Home sekä siitä tehtyä käytännönläheistä tulkintaa (Evoy & Celiberti, 2022). Näissä korostuu ajatus siitä, että toiminnallinen kommunikaatio tarkoittaa kykyä vaikuttaa omaan ympäristöönsä.
Bondyn ja kumppaneiden toiminnallinen kommunikaatio arjessa
Bondyn, Hortonin ja Frostin (2020) artikkeli Promoting Functional Communication Within the Home tarkastelee yhdeksää toiminnallisen kommunikaation taitoa, joita voidaan tukea lapsen luonnollisissa kotiympäristön tilanteissa.
Artikkelin taustalla on ajatus siitä, että erityisesti autismikirjon lapsilla esiintyy usein vaikeuksia toiminnallisessa kielessä – eli siinä, miten kommunikointia käytetään arjen tarpeisiin, vuorovaikutukseen ja tilanteisiin osallistumiseen. Tämän vuoksi kommunikoinnin tukeminen ei voi rajoittua yksittäisten sanojen tai symbolien opettamiseen, vaan sen tulee keskittyä siihen, että lapsella on toimiva ja merkityksellinen tapa vaikuttaa ympäristöönsä.
Tämä on myös AAC:n keskeinen ydin: kommunikointikeinon merkitys ei riipu sen muodosta (puhe, kuvat, puhelaite tai eleet), vaan siitä, mitä sillä voi tehdä arjessa.
Artikkelin yhdeksää taitoa ei esitetä irrallisina kielellisinä taitoina, vaan toimintoina, joiden avulla lapsi voi:
- saada asioita
- kieltäytyä
- vaikuttaa tilanteisiin
- osallistua arkeen
Näitä ei ole tarkoitus tarkastella erillisenä listana, vaan osana arjen kommunikaation kokonaisuutta. Ne kuvaavat, miten kommunikointi laajenee perustarpeiden ilmaisusta kohti monipuolisempaa vuorovaikutusta ja osallistumista.
1. Tarpeiden ilmaiseminen – “Voin vaikuttaa ympäristööni”
Toiminnallisen kommunikaation perustasolla lapsi oppii käyttämään hänelle sopivaa kommunikointikeinoa (puhe, AAC, eleet, katse) saadakseen haluamiaan asioita.
Tähän kuuluvat esimerkiksi:
- pyytäminen
- avun pyytäminen
- tauon pyytäminen
Näitä ei tulkita varsinaisina kielellisinä taitoina, vaan kommunikoinnin toimintoina, joihin liittyy saamisen funktio (halutun asian saaminen) tai tilanteen säätelyn funktio (tilanteen keskeyttäminen tai muuttaminen).
Arjessa tämä edellyttää, että kommunikointi on aidosti tarpeellista: haluttuja asioita ei anneta automaattisesti, apua tarvitaan tehtävissä ja tauon pyytäminen vaikuttaa toiminnan kulkuun. Kun aikuinen mallittaa AAC-keinoja ja reagoi johdonmukaisesti, lapsi oppii, että kommunikointi vaikuttaa ympäristöön.
2. Valintojen ja mielipiteiden ilmaiseminen – “Voin ohjata tilannetta”
Kun lapsi huomaa, että kommunikointi vaikuttaa, hän alkaa käyttää sitä myös oman tahtonsa ilmaisemiseen.
Tähän kuuluvat:
- hyväksyminen
- kieltäytyminen
Näihin liittyy ohjaamisen ja valinnan tekemisen funktio: lapsi ei vain reagoi ympäristöön, vaan alkaa aktiivisesti vaikuttaa tilanteiden kulkuun.
AAC:n kannalta tämä on keskeistä, koska ilman mahdollisuutta kieltäytyä tai valita vuorovaikutus jää helposti yksisuuntaiseksi.
Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että:
- valinnat ovat todellisia
- kieltäytyminen johtaa vaihtoehtoihin
- AAC-viestit ovat yhtä päteviä kuin puhe
3. Arjessa toimiminen – “Voin osallistua tilanteisiin”
Kolmas taso liittyy arjen rakenteisiin ja siihen, miten lapsi pystyy osallistumaan ja ennakoimaan tilanteita.
Tähän kuuluvat:
- odottaminen
- siirtymät
- ohjeiden seuraaminen
- päivärytmin hahmottaminen
Näiden taustalla on osallistumisen ja yhteisen toiminnan seuraamisen funktio: lapsi oppii toimimaan arjen tilanteissa osana yhteistä toimintaa muiden kanssa, ei vain yksin tai reagoiden ympäristön tapahtumiin.
AAC tukee tässä paitsi viestintää myös ymmärtämistä ja osallistumista: esimerkiksi aikataulut, “ensin–sitten”-kuvatuki ja mallittaminen auttavat hahmottamaan tilannetta ja mahdollistavat aktiivisen osallistumisen.
Yhteenveto: kommunikaatio on vaikuttamista arjessa
Toiminnallisen kommunikaation ydin ei ole taitolista, vaan kyky vaikuttaa ympäristöön eri arjen tilanteissa.
Erityisesti autismikirjon lasten kohdalla tämä on keskeistä, koska toiminnallinen kieli ei aina kehity spontaanisti ilman tukea.
AAC ei tällöin ole erillinen menetelmä, vaan väline, joka mahdollistaa:
- tarpeiden ilmaisun
- valinnat ja kieltäytymisen
- osallistumisen arkeen
Kun arki rakennetaan niin, että kommunikointi on merkityksellistä ja siihen vastataan johdonmukaisesti, lapsen kommunikointi laajenee vähitellen pyytämisestä kohti monipuolisempaa vuorovaikutusta ja osallistumista.
Seuraavaksi
Kun perustaidot alkavat sujua, kommunikointi voi laajentua kohti monipuolisempaa vuorovaikutusta. Seuraavassa blogipostauksessa käsitellään tiedon pyytämistä ja kysymisen taitoa.
Lähteet
Bondy, A., Horton, C., & Frost, L. (2020). Promoting functional communication within the home. Behavior Analysis in Practice, 13(2), 321–328. https://doi.org/10.1007/s40617-020-00439-6 https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7216867/
Evoy, K., & Celiberti, D. (2022). Review of Promoting functional communication within the home. Science in Autism Treatment, 19(1). https://asatonline.org/research-treatment/book-reviews/a-review-of-promoting-functional-communication/
Lisää kommentti
Kommentit