Kuka? Mitä? Missä? – Yksinkertaisesta sanasta lauseeseen ja kuvailevaan kieleen

Moni lapsi oppii ensin yksittäisiä sanoja, kuten koira, syö ja pöytä. Kielen kehitys ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan etenee vaiheittain kohti lauseita, kuvailevaa kieltä ja keskustelua. Tätä kehitystä voidaan tukea selkeällä ja visuaalisella kuka–mitä–missä-mallilla.

Sanasta lauseeksi

Kielen rakentumista voidaan havainnollistaa selkeänä etenemisenä:

1. Yksittäinen sana
   Koira
2. Kahden sanan yhdistelmä
   Koira nukkuu
3. Kolmen osan lause
   Koira nukkuu sohvalla

Lapsi oppii, että lause rakentuu pienistä osista, joita voidaan yhdistää monin eri tavoin.

Kuka–mitä–missä-malli oppimisen tukena

Yksinkertainen rakenne tekee lauseen näkyväksi:

• Kuka? (toimija)
• Mitä tekee? (toiminta)
• Missä? (paikka)

Esimerkiksi:

Koira – nukkuu – sohvalla

Lapsi oppii sijoittamaan sanat oikeaan järjestykseen ja rakentamaan niistä merkityksellisen kokonaisuuden.

Visuaalinen tuki

Monille lapsille, erityisesti autismikirjon lapsille ja AAC-menetelmiä käyttäville, kuvat tekevät kielen rakenteen konkreettiseksi. Värikoodatut kortit voivat kuvata:

• kuka tekee
• mitä tehdään
• missä tapahtuu

Kortteja siirtämällä lapsi etenee samalla tavalla kuin kielen kehityksessä:

yksittäinen sana → sanayhdistelmä → lause

Esimerkiksi:

• Koira
• Koira nukkuu
• Koira nukkuu sohvalla

Näin lapsi oppii paitsi sanoja myös niiden yhdistämisen periaatteita.

Ominaisuuksien lisääminen

Kun perusrakenne alkaa vakiintua, mukaan voidaan lisätä ominaisuuksia kuvaavia sanoja, kuten värejä, kokoja ja tunteita.

Esimerkiksi:

• Iloinen poika syö omenaa pöydässä.
• Väsynyt tyttö nukkuu sängyllä.
• Koira juoksee pihalla.

Paikkaa voidaan tarkentaa:

• Poika istuu punaisella sohvalla.
• Kissa nukkuu raidallisella matolla.

Samalla lapsi oppii, että samaa asiaa voidaan kuvata yhä tarkemmin:

koira → iso koira → iso, iloinen koira

PECS ja lausenauha

Samaa rakennetta voidaan hyödyntää myös PECS-kommunikoinnissa, jossa kuvat asetetaan lausenauhaan vasemmalta oikealle.

Kehitys voi edetä esimerkiksi näin:

1. Minä haluan + omena
2. Poika syö
3. Poika syö omenaa
4. Iloinen poika syö omenaa pöydässä

Näin PECS toimii välineenä, joka tukee siirtymistä pyytämisestä kohti lausetasoista ja kuvailevaa kommunikointia.

Puheen harjoittelu luonnollisissa tilanteissa

Kortteja ja kuvia voidaan käyttää keskustelun tukena. Aikuinen mallintaa, lapsi täydentää ja vähitellen vastaa itsenäisesti.

Esimerkiksi:

• Kuka nukkuu? – Koira
• Mitä koira tekee? – Nukkuu
• Missä koira nukkuu? – Sohvalla
• Millainen koira nukkuu? – Iso ja väsynyt

Harjoittelu tukee siirtymää kuvista kohti puhetta ja itsenäistä kielellistä vastaamista.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Kun kuvien alla on sanat, lapsi yhdistää kirjoitetun kielen merkitykseen. Harjoittelu etenee:

kuva → sana → sanajärjestys → lause → kirjoittaminen

Sama tehtävä tukee samanaikaisesti

• sanaston oppimista
• lauserakenteen ymmärtämistä
• lukemista
• kirjoittamista
• puheen tuottamista.    

Yhteys VB-MAPPiin

Harjoittelu kehittää useita kielellisiä taitoja:

• Tact-taidot: kohteiden, toimintojen ja ominaisuuksien nimeäminen
• Listener-taidot: sanallisten ohjeiden ymmärtäminen
• Intraverbaalit taidot: kysymyksiin vastaaminen ilman näkyvää vihjettä
• LRFFC-taidot: ominaisuuksien, toimintojen ja luokkien ymmärtäminen

Tavoitteena ei ole yksittäisten sanojen oppiminen, vaan kielen rakenteiden ja merkityssuhteiden ymmärtäminen.

Loputtomasti uusia lauseita

Vaikka käytössä olisi vain noin 20 sanaa eri rooleissa (kuka, mitä tekee, mitä ja missä), niistä voidaan muodostaa periaatteessa jopa kymmeniä tuhansia erilaisia lauseita, kun sanoja yhdistellään eri tavoin. Pienestäkin sanavarastosta voidaan rakentaa runsaasti erilaisia ilmaisuja, mikä lisää harjoittelun mahdollisuuksia merkittävästi ja tukee kielen käyttöä luonnollisissa tilanteissa. Kun nämä perustaidot vahvistuvat, niitä voidaan hyödyntää myös yhä monipuolisemmassa AAC-kommunikaatiossa, kuten tarkemmissa pyynnöissä ja kuvailussa.

Esimerkiksi:

• Iloinen poika syö omenaa pöydässä.
• Väsynyt tyttö juo maitoa keittiössä.
• Iso kissa nukkuu raidallisella matolla.
• Koira juoksee pihalla.

Vaihtelu edistää taitojen yleistymistä ja ehkäisee sitä, että lapsi oppii vain muutaman valmiin lauseen ulkoa.

Yhteenveto

Kuka–mitä–missä-malli tarjoaa selkeän jatkumon kielen kehitykselle:

yksittäinen sana → sanayhdistelmä → lause → kuvaileva lause → keskustelu

Kun malliin yhdistetään visuaaliset tuet, PECS ja AAC, lapsi oppii rakentamaan yhä monipuolisempia ilmauksia. Tavoitteena ei ole yksi oikea lause, vaan kyky muodostaa rajattomasti uusia lauseita ja käyttää kieltä joustavasti ajattelun, vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin välineenä.