Matching-harjoittelu tarkoittaa samanlaisten tai toisiinsa liittyvien esineiden, kuvien tai muiden kohteiden yhdistämistä. Harjoittelu aloitetaan yleensä konkreettisilla ja oppilaalle tutuilla esineillä, minkä jälkeen vaikeustasoa lisätään vaiheittain siirtymällä kuviin, symboleihin ja muihin abstraktimpiin tehtäviin. Ennen muotojen, kirjainten ja numeroiden harjoittelua oppilaalle rakentuu vahva perusta esine–esine-yhdistämisen avulla. Tämä varhainen harjoittelu kehittää kykyä havaita samanlaisuuksia ja eroja, erotella visuaalista informaatiota sekä ylläpitää tarkkaavaisuutta. Nämä taidot muodostavat perustan myöhemmälle käsitteiden oppimiselle, matematiikan perustaidoille sekä lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksille.
Matching – perustaito myöhemmälle oppimiselle
Matching on yksi ensimmäisistä taidoista, joita harjoitellaan jäsennellyissä koritehtävissä. Se muodostaa perustan monille myöhemmin opittaville taidoille, sillä oppilas oppii tunnistamaan samanlaisuuksia ja eroja sekä yhdistämään toisiinsa liittyviä asioita.
Harjoittelu aloitetaan yleensä konkreettisilla ja oppilaalle tutuilla esineillä. Kun esine–esine-yhdistäminen sujuu, siirrytään vähitellen kuva–kuva-, esine–kuva- ja lopulta symboli- ja kirjaintehtäviin. Vaikeustasoa voidaan lisätä lisäämällä vaihtoehtojen määrää, vaihtamalla materiaaleja tai käyttämällä entistä samankaltaisempia kohteita.
Matching-harjoittelu kehittää erityisesti:
- visuaalista hahmottamista
- tarkkaavaisuutta
- samanlaisuuksien ja erojen havaitsemista
- yksi yhteen -vastaavuuden ymmärtämistä
- luokittelun ja käsitteiden oppimisen valmiuksia.
Näitä taitoja hyödynnetään myöhemmin esimerkiksi käsitteiden oppimisessa, matematiikan perustaitojen harjoittelussa, lukemisen valmiuksien rakentumisessa sekä toiminnanohjauksen kehittymisessä. Kun oppilas oppii tunnistamaan ja yhdistämään samanlaisia asioita luotettavasti, uusien taitojen oppiminen on usein sujuvampaa.
Esimerkkejä matching-harjoituksista
- Esine → esine: kaksi samanlaista leluesinettä tai kodin tavaraa (esim. lusikka, muki tai nappi)
- Kuva → kuva: kaksi samanlaista kuvakorttia tai valokuvaa
- Esine → kuva: esimerkiksi punainen pallo yhdistetään pallon kuvaan
- Väri → väri: punainen–punainen, sininen–sininen
- Muoto → muoto: ympyrä–ympyrä, neliö–neliö
💡 Vinkki: Aloita muutamalla selkeästi toisistaan eroavalla vaihtoehdolla. Anna välitön palaute onnistumisesta ja lisää vaihtoehtojen määrää tai vaikeustasoa vähitellen oppilaan taitojen kehittyessä.
Lähteet
-
Sundberg, M. L., & Michael, J. (2001). The benefits of early intervention for children with autism. Journal of Applied Behavior Analysis, 34(4), 517–528.
-
Leaf, R., & McEachin, J. (1999). A Work in Progress: Behavior Management Strategies and a Curriculum for Intensive Behavioral Treatment of Autism. New York: DRL Books.
- Lovaas, O. I. (1987). Behavioral treatment and normal educational and intellectual functioning in young autistic children. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 55(1), 3–9.
Lisää kommentti
Kommentit