Miksi lapsi hakee huomiota?

Huomion hakeminen on yksi lapsen käyttäytymisen pääfunktioista, ja sen tunnistaminen auttaa aikuisia tukemaan lasta rakentavasti. Käytös voi vahvistua, jos aikuisen reaktio – olipa se positiivinen tai negatiivinen – toimii lapselle vahvisteena ja lisää käyttäytymisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa.

Huomionhakuisen käyttäytymisen taustalla on usein oppimishistoria: lapsi on oppinut, että tietyllä toiminnalla saa aikuisen huomion nopeasti ja tehokkaasti.

Edellisessä tekstissä todettiin, että tehtävien välttely tai pakeneminen voi liittyä kuormittaviin tilanteisiin. Sama käyttäytyminen voi kuitenkin eri tilanteissa palvella myös huomion hakemista, jos sen seurauksena lapsi saa aikuisen reaktion.

Huomion hakeminen voi näkyä esimerkiksi:

• huutamisena, kiukutteluna tai tappeluna
• aikuisen luo tulemisen viivyttämisenä, tönimisenä tai itsensä esille tuomisena
• toimintojen keskeyttämisenä
• karkailuna

ABC-analyysi – käyttäytymisen ymmärtäminen

Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi auttaa tunnistamaan, miksi lapsi toimii tietyllä tavalla.

Antecedent (A) – tilanne:
Aikuinen on keskittynyt toiseen lapseen, eikä huomio kohdistu odottavaan lapseen.

Behavior (B) – käytös:
Lapsi huutaa, heittää leluja tai tönii aikuista saadakseen huomiota.

Consequence (C) – seuraus:
Aikuinen reagoi ja kiinnittää lapseen huomiota. Käytös vahvistuu, koska lapsi oppii, että tämä tapa tuottaa huomion.

Sammuttamien (Extinction) ja vaihtoehtoisen käyttäytymisen opettaminen

Huomionhakuisen käyttäytymisen vähentämisessä voidaan käyttää sammuttamisen-periaatetta. Tällöin ei-toivottu käyttäytyminen ei enää tuota huomiota samalla tavalla kuin aiemmin.

Esimerkiksi huutamiseen ei reagoida antamalla huomiota, mutta samalla lapselle opetetaan ja vahvistetaan rakentava tapa pyytää huomiota, kuten:

• sanallinen pyyntö
• viittoma
• AAC-välineen käyttö
• kevyt kosketus aikuisen olkapäähän

Sammuttaminen ei koskaan ole yksinään riittävä menetelmä, vaan sen rinnalla tarvitaan aina vaihtoehtoisen käyttäytymisen opettamista ja vahvistamista (DRA=differential reinforcement alternative behavior).

Konkreettisia keinoja tukea huomion hakemisen vähentämistä

Ennakoiva huomion tarjoaminen

Aikuinen tarjoaa huomiota etukäteen: keskustelee, kuuntelee ja varmistaa, että lapsi saa riittävästi vuorovaikutusta ennen haastavia tilanteita.

Rakentavat huomionpyynnöt

Lapselle opetetaan selkeä tapa pyytää huomiota, ja sitä harjoitellaan rauhallisissa tilanteissa ennen haastavia hetkiä.

Token-taulut ja vahvistaminen

Kun lapsi käyttää rakentavaa huomionpyyntöä, hän saa välittömän vahvistuksen (esim. huomion, kehun tai pisteen). Token-taulu toimii vahvistejärjestelmänä, joka tukee uuden taidon oppimista.

Selkeä rakenne ja ennakointi

Visuaaliset aikataulut ja “Ensin–sitten”-rakenteet tukevat ennakoitavuutta ja vähentävät tarvetta hakea huomiota häiritsevällä tavalla.

Aikuinen kanssasäätelijänä

Aikuinen toimii rauhallisena vuorovaikutuskumppanina, joka mallintaa ja ohjaa rakentavaa kommunikointia.

Case-esimerkki käytännössä

Lapsi huutaa, kun aikuisen huomio on toisessa lapsessa.

Aikuinen ei reagoi huutoon huomiolla, mutta ohjaa tilanteen nopeasti rakentavaan vaihtoehtoon:

“Näytä kortti tai kosketa minua, niin tulen heti.”

Kun lapsi käyttää korttia tai koskettaa rauhallisesti, hän saa välittömän huomion, joka toimii vahvisteena oikealle käyttäytymiselle.

Seuraavien viikkojen aikana lapsi oppii, että rakentava huomionpyyntö toimii paremmin kuin huutaminen.

Yhteenveto

Huomion hakeminen ei ole “huonoa käytöstä”, vaan opittua käyttäytymistä, jolla lapsi pyrkii vaikuttamaan ympäristöönsä. Kun ymmärretään käyttäytymisen funktio, voidaan opettaa lapselle tehokkaampia ja hyväksyttäviä tapoja saada huomiota.

Sammuttaminen (extinction) voi olla osa työskentelyä, mutta sen rinnalla tärkeintä on aina vaihtoehtoisen käyttäytymisen opettaminen ja vahvistaminen sekä ennakoiva vuorovaikutus.Vaikka sammuttamiseen voi joissakin tilanteissa liittyä käyttäytymisen hetkellinen lisääntyminen, tavoitteena ei ole jäädä odottamaan tämän tapahtumista. Käytännössä huomio suunnataan mahdollisimman nopeasti vaihtoehtoisen ja tarkoituksenmukaisen käyttäytymisen opettamiseen ja vahvistamiseen.

Lähteet

Cooper, J. O., Heron, T. E., & Heward, W. L. (2020). Applied Behavior Analysis (3rd ed.). Pearson.
Perusteos käyttäytymisen analyysista, vahvistamisesta ja extinction-periaatteesta.

O’Neill, R. E., et al. (1997). Functional Assessment and Program Development for Problem Behavior.
Funktionaalisen analyysin käytännön soveltaminen.

Bondy, A., & Frost, L. (1994). PECS Training Manual.
Visuaalisen kommunikaation ja korvaavan käyttäytymisen opettaminen.

Sundberg, M. L. (2008). VB-MAPP.
Kommunikaatiotaitojen arviointi ja opetuksen suunnittelu.