Keskustelutaidot autismikirjon lapsille – intraverbaalien opettaminen käytännössä

Julkaistu 15. marraskuuta 2025 klo 12.57

Keskustelu ei ala ensimmäisestä sanasta, vaan ensimmäisestä onnistuneesta vuorovaikutuksesta. Kun lapsi osaa pyytää haluamiaan asioita ja nimetä ympäristönsä esineitä ja tapahtumia, voidaan vähitellen siirtyä harjoittelemaan keskustelua. Intraverbaalit ovat taitoja, joiden avulla lapsi oppii vastaamaan kysymyksiin, täydentämään lauseita, kertomaan kokemuksistaan ja osallistumaan keskusteluun. Näitä taitoja voidaan harjoitella luonnollisesti leikin, piirituokion ja arjen tilanteiden yhteydessä.

Mitä intraverbaalit ovat?

Mark Sundberg käyttää intraverbaali-käsitettä kuvaamaan keskustelutaitoja, joissa lapsi vastaa toisen ihmisen puheeseen ilman, että vastaus perustuu näkyvään esineeseen tai kuvaan.

Esimerkiksi:

Aikuinen kysyy:

"Mikä eläin sanoo miau?"

Lapsi vastaa:

"Kissa."

Vastausta ei löydy ympäristöstä katsomalla, vaan lapsi hakee sen muististaan.

Intraverbaalit rakentuvat sen varaan, että lapsi osaa jo pyytää (mand) ja nimetä (tact) erilaisia asioita. Mitä laajempi sanavarasto lapsella on, sitä helpompi hänen on oppia keskustelemaan.

Milloin intraverbaalien harjoittelu kannattaa aloittaa?

Harjoittelu voidaan aloittaa vähitellen heti, kun lapsi osaa

  • pyytää tarvitsemiaan asioita
  • nimetä tuttuja esineitä
  • ymmärtää yksinkertaisia kysymyksiä
  • osallistua lyhyisiin vuorovaikutustilanteisiin.

Laulujen ja tuttujen lorujen täydentäminen onnistuu usein jo ennen varsinaisiin kysymyksiin vastaamista, joten niiden avulla voidaan aloittaa hyvin varhain.

Harjoittele keskustelutaitoja vaiheittain

1. Täydennä tuttu lause

Tavoite: Lapsi oppii ennakoimaan sanoja ja täydentämään tuttuja lauseita, loruja ja lauluja.

Esimerkkejä

  • "Piippolan vaarilla oli..." → talo 🏠 (vaihtoehdot: 🏠 talo, 🌲 puu, 🚗 auto)
  • "Pyörät ne pyörivät..." → ympäri
  • "Hämä, hämä, häkki kiipes..." → langalle
  • "Valmiina, paikoillanne..." → nyt!

💡 Vinkki: Käytä tuttuja lastenlauluja, loruja ja hokemia. Toista niitä usein ja jätä viimeinen sana sanomatta, jotta lapsi saa mahdollisuuden täydentää sen itse.

2. Vastaa helppoihin kysymyksiin

Tavoite: Lapsi oppii vastaamaan tuttuihin kysymyksiin ilman näkyvää mallia.

Esimerkkejä

  • "Mikä eläin sanoo miau?" → kissa 🐱 (vaihtoehdot: 🐱 kissa, 🚗 auto, 🍎 omena)
  • "Mitä voit juoda?" → maitoa 🥛 (vaihtoehdot: 🥛 maito, 🪑 pöytä, 🧸 nalle)
  • "Mikä on punainen?" → omena 🍎

💡 Vinkki: Aloita selvästi toisistaan eroavilla vaihtoehdoilla. Vaikeuta tehtävää vähitellen käyttämällä saman luokan sanoja.

3. Harjoittele sanayhteyksiä ja assosiaatioita

Tavoite: Kehittää päättelyä ja intraverbaalista joustavuutta.

Helppo versio (eri luokista)

  • "Ämpärille pari?" → lapio 🪣
  • "Kynälle pari?" → kumi ✏️
  • "Pöydälle pari?" → tuoli 🪑

Vaikeampi versio (samasta luokasta)

  • "Ämpärille pari?" → lapio (vaihtoehdot: lapio, saha, ruuvimeisseli)

💡 Vinkki: Aloita helpoista ja tutuista sanapareista. Lisää vähitellen vaihtoehtoja samasta luokasta, jolloin lapsi joutuu pohtimaan vastausta tarkemmin.

4. Keskustele arjen tilanteista

Tavoite: Lapsi oppii vastaamaan kysymyksiin ja kertomaan omasta arjestaan.

Esimerkkejä

  • "Missä nukut?" → sängyssä 🛏️
  • "Mitä teet päiväkodissa tai koulussa?" → leikin, piirrän, opiskelen
  • "Miksi laitat takin päälle?" → Koska on kylmä.
  • "Minne laitat likaiset vaatteet?" → pyykkikoriin 🧺
  • "Mitä teet syntymäpäiväjuhlissa?" → avaan lahjan, syön kakkua
  • "Mitä teet, kun kädet ovat likaiset?" → pesen ne

💡 Vinkki: Käytä lapsen omasta arjesta tuttuja tilanteita. Mitä merkityksellisempi kysymys on lapselle, sitä helpompi hänen on vastata.

5. Harjoittele ominaisuuksia, käyttötarkoituksia ja luokkia (FFC)

Tavoite: Lapsi oppii yhdistämään esineiden ominaisuuksia, käyttötarkoituksia ja luokkia.

FFC tulee englannin sanoista Feature–Function–Class (ominaisuus – käyttötarkoitus – luokka).

Esimerkkejä

  • "Mitä teet lusikalla?" → syön 🥄
  • "Mikä kasvaa ulkona?" → kukka
  • "Mikä on pyöreä?" → pallo
  • "Mikä eläin on pitkäkaulainen?" → kirahvi 🦒
  • "Mitä teet rahalla?" → ostan jotain
  • "Mikä ei ole syötävää?" → kivi

💡 Vinkki: Aloita yksinkertaisista kysymyksistä ja lisää vähitellen ominaisuuksia, käyttötarkoituksia ja luokittelua vaativia tehtäviä.

6. Harjoittele adjektiiveja, prepositioita ja adverbeja

Tavoite: Lapsi oppii kuvailemaan esineitä, ymmärtämään sijaintia ja käyttämään erilaisia käsitteitä.

Adjektiivit

  • "Mikä on pehmeä?"
  • "Mikä on pitkä?"
  • "Mikä on punainen?"

Prepositiot

  • "Missä pallo on?" → pöydän alla
  • "Mikä on talon päällä?" → katto

Adverbit

  • "Mikä eläin liikkuu hitaasti?" → kilpikonna
  • "Kuka juoksee nopeasti?" → hevonen, koira tai muu sopiva vastaus

💡 Vinkki: Käytä oikeita esineitä, kuvia ja arjen tilanteita. Sijaintia ja ominaisuuksia kuvaavat sanat opitaan usein parhaiten toiminnan yhteydessä.

 

 📌 Yleisiä harjoitteluvinkkejä

  • Tee harjoittelusta osana päivittäisiä rutiineja, kuten piirituokiota, ruokailua, leikkiä ja siirtymätilanteita.
  • Käytä tarvittaessa kuvia, viittomia tai muuta AAC-tukea.
  • Aloita helpoilla kysymyksillä ja tarjoa tarvittaessa 2–3 vastausvaihtoehtoa. Vaikeuta harjoituksia vähitellen.
  • Vaihtele kuvien, esineiden ja vastausvaihtoehtojen paikkoja, jotta lapsi ei opi vastaamaan niiden sijainnin perusteella.
  • Harjoittele samoja taitoja eri ympäristöissä, eri ihmisten kanssa ja erilaisilla materiaaleilla. Näin taidot yleistyvät luonnollisiin arjen tilanteisiin.
  • Anna lapselle riittävästi aikaa vastata ennen kuin annat vihjeen tai mallin.
  • Iloitse onnistumisista ja vahvista pieniäkin edistysaskeleita välittömästi lapselle merkityksellisellä tavalla.
  • Muista, että tavoitteena ei ole vain oikea vastaus, vaan se, että lapsi oppii käyttämään keskustelutaitojaan joustavasti erilaisissa tilanteissa.

Lähde

Sundberg, M. L. (2008). Verbal Behavior Milestones Assessment and Placement Program (VB-MAPP). Concord, CA: AVB Press.

 

 

Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.