Visuaaliset tuet ja itsesäätely
Visuaaliset tuet ovat tutkimusnäyttöön perustuva tapa tukea autismikirjon henkilöiden arjen toimintaa. Niiden avulla voidaan lisätä päivän ennakoitavuutta, vähentää kuormitusta, tukea vuorovaikutusta ja vahvistaa itsenäistä toimintaa. National Autistic Society korostaa visuaalisten tukien merkitystä osana kommunikaation ja arjen taitojen tukemista.
Visuaaliset tuet tekevät ajasta, toiminnan vaiheista ja odotuksista konkreettisia. Ne auttavat erityisesti tilanteissa, joissa kielellinen ohjeistus ei riitä tai jää liian abstraktiksi.
Mitä visuaaliset tuet voivat olla?
Visuaaliset tuet voivat sisältää esimerkiksi:
- kuvia
- esineitä
- kirjoitettuja sanoja tai listoja
- aikatauluja ja kalentereita
Näiden avulla voidaan jäsentää päivän kulkua, toiminnan vaiheita ja sosiaalisia odotuksia. Ne tukevat myös abstraktien käsitteiden, kuten ajan (ensin–sitten–lopuksi), ymmärtämistä.
Visuaalisten tukien hyödyt
Ennakoitavuus ja kuormituksen väheneminen
Selkeä visuaalinen rakenne vähentää epävarmuutta ja auttaa jäsentämään arkea.
Siirtymien tukeminen
Esimerkiksi “ensin–sitten” -rakenteet helpottavat siirtymistä toiminnasta toiseen.
Ajan hahmottaminen
Kuvalliset aikataulut ja ajastimet (esim. Time Timer) konkretisoivat ajankulkua.
Itsenäisyyden vahvistuminen
Tehtävien pilkkominen visuaalisiksi vaiheiksi mahdollistaa omaehtoisen toiminnan.
Kommunikaation tukeminen
Visuaaliset tuet auttavat erityisesti silloin, kun kuullun ymmärtäminen tai puheentuotto on rajoittunutta.
Esimerkkejä visuaalisista tukimuodoista
Päivittäiset aikataulut
Kuvallinen tai kirjallinen päivän kulku, joka jäsentää siirtymiä ja odotuksia.
Ensin–sitten -rakenteet
Konkretisoivat toiminnan järjestyksen ja motivoivat siirtymiä.
Tehtävälistat ja vaihekuvat
Esimerkiksi pukeminen tai käsien pesu jaetaan selkeisiin vaiheisiin.
Sosiaaliset tarinat
Kuvalliset tai kirjoitetut kertomukset sosiaalisista tilanteista.
Palkkio- ja valintataulut
Tukevat motivaatiota ja vaihtoehtojen hahmottamista.
Itsesäätely (self-management)
Itsesäätely tarkoittaa oman toiminnan ohjaamista, seuraamista ja arviointia. Autismikirjon henkilöiden kohdalla sitä käytetään usein yhdessä visuaalisten tukien kanssa, jotta arjen tehtävien itsenäinen suorittaminen vahvistuu.
Itsesäätely voi sisältää esimerkiksi tehtävälistoja tai itsearviointia, joiden avulla henkilö seuraa omaa etenemistään ja saa palautetta toiminnastaan.
Esimerkki: omatoiminen pukeutuminen
Tilanne: lapsi harjoittelee pukeutumista.
Visuaalinen tuki: kuvallinen tehtävälista, jossa vaiheet ovat esimerkiksi:
- sukat
- kengät
- takki
- pipo
Lapsi etenee vaihe vaiheelta ja merkitsee tehdyt kohdat esimerkiksi siirtämällä kuvan “valmis”-kohtaan tai rastittamalla sen.
Aikuinen tukee aluksi mallintamalla toimintaa, mutta ohjausta vähennetään asteittain, jolloin lapsen itsenäisyys lisääntyy.
Tutkimusnäyttöä
Koegel, Koegel & Surratt (1992) osoittivat, että itsesäätelymenetelmät voivat lisätä tehtävien suorittamista ja itsenäisyyttä autismikirjon lapsilla.
Lee, Simpson & Shogren (2007) raportoivat, että visuaalisten tukien ja itsesäätelyn yhdistäminen tukee oppimista ja käyttäytymisen säätelyä.
Newman & kumpp. (1995) havaitsivat, että itsesäätely tukee siirtymistä ohjatusta toiminnasta itsenäiseen toimintaan.
Yhteenveto
Visuaaliset tuet ja itsesäätely tukevat toisiaan ja muodostavat toimivan kokonaisuuden arjen, oppimisen ja kommunikaation tukemisessa.
Visuaaliset tuet lisäävät ennakoitavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Itsesäätely vahvistaa toiminnan ohjautuvuutta ja itsenäisyyttä.
Yhdessä ne tukevat merkittävästi osallistumista ja arjen sujuvuutta..
Lähteet
National Autistic Society. (n.d.). Autism and communication. Saatavilla osoitteessa: https://www.autism.org.uk/advice-and-guidance/topics/about-autism/autism-and-communication
Koegel, R. L., Koegel, L. K., & Surratt, A. (1992). Language intervention and disruptive behavior in preschool children with autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 22(2), 141–153. https://doi.org/10.1007/BF01058147 SpringerLink+2ncaep.fpg.unc.edu+2
Lee, S. H., Simpson, R. L., & Shogren, K. A. (2007). Effects and implications of self-management for students with autism: A meta-analysis. Focus on Autism and Other Developmental Disabilities, 22(1), 2–10. https://doi.org/10.1177/10883576070220010101 SAGE Journals+2ResearchGate+2
Newman, J. (1995). Self-management of schedule following in three teenagers with autism. Behavioral Disorders, 20(3), 190–196. https://doi.org/10.1177/019874299502000304 ncaep.fpg.unc.edu
Lisää kommentti
Kommentit