Jokainen hetki on mahdollisuus oppimiselle. Kun koulupäivän rakenne on tehty näkyväksi kuvapäiväjärjestyksen avulla ja aamun yhteinen aloitus on ohi, alkaa päivän tärkein työ: arjen tilanteiden hyödyntäminen oppimiseen. Yhteinen opetus, toimintapisteet, leikki, itsenäinen työskentely ja siirtymät tarjoavat kaikki mahdollisuuksia vahvistaa lapsen taitoja tavoitteellisesti.
Kuntouttavan opetuksen ydin
Kuvapäiväjärjestys auttaa lasta hahmottamaan koulupäivän rakennetta ja ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Sen tehtävä ei kuitenkaan ole pelkästään kertoa päivän kulusta, vaan toimia lähtökohtana tavoitteelliselle opetukselle.
Kun päivän ohjelma on käyty yhdessä läpi, siirrytään koulupäivän erilaisiin oppimistilanteisiin. Näitä voivat olla yhteinen opetus, toimintapisteet, itsenäinen työskentely, leikki, ruokailu, välitunnit ja siirtymätilanteet. Jokainen niistä tarjoaa mahdollisuuden harjoitella lapsen yksilöllisiä tavoitteita.
Kuntouttavan opetuksen ydin ei ole pelkästään opetuksen rakenteessa, vaan siinä, miten aikuinen ohjaa arjen tilanteita. Sama tehtävä tai toiminta voi palvella hyvin erilaisia oppimistavoitteita riippuen siitä, mitä taitoja siinä harjoitellaan.
Esimerkiksi autoleikissä voidaan harjoitella yhteistä tarkkaavuutta, vuorottelua, toiminnallista kommunikointia, mielikuvitusleikkiä tai laskemista. Lukuhetki voi olla rauhallinen yhdessäolon hetki tai tavoitteellinen kieliharjoitus, jossa harjoitellaan nimeämistä, kommentointia, kysymyksiin vastaamista ja keskustelua. Myös matematiikan tai äidinkielen tehtävät voivat samalla kehittää toiminnanohjausta, ongelmanratkaisua, yhteistyötaitoja ja itsesäätelyä.
Kommunikaatio kulkee mukana koko koulupäivän ajan. Lapsi harjoittelee pyytämistä, valintojen tekemistä, avun pyytämistä, kommentointia, keskustelua, ohjeiden seuraamista ja omien ajatustensa ilmaisemista kaikissa päivän tilanteissa. Tavoitteena ei ole ainoastaan uusien taitojen oppiminen, vaan myös se, että lapsi oppii käyttämään taitojaan luonnollisissa arjen tilanteissa.
Hyvin suunniteltu koulupäivä muodostuu toisiaan tukevista oppimistilanteista. Kuvapäiväjärjestys luo ennakoitavan rakenteen, mutta oppiminen tapahtuu siinä, mitä päivän aikana tehdään ja miten aikuinen ohjaa toimintaa.
Tässä blogitekstissä tarkastelemme koulupäivän eri vaiheita ja sitä, millaisia taitoja niissä voidaan harjoitella. Samalla esittelemme käytännön toimintamalleja, joiden avulla yhteinen opetus, toimintapisteet, itsenäinen työskentely, leikki ja siirtymät voidaan rakentaa tavoitteellisiksi oppimistilanteiksi.
1. Saapuminen kouluun
Tarkoitus: Sujuva siirtymä huoltajilta koulupäivään sekä itsenäisen toiminnan, toiminnanohjauksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen.
Harjoiteltavat taidot
- Sujuva ero huoltajista.
- Omien tavaroiden vieminen naulakkoon tai lokeroon.
- Siirtyminen luokkaan.
- Päiväjärjestyksen tarkistaminen.
- Päivän ensimmäisen toiminnan aloittaminen.
Taitotavoitteet
Kommunikaatio
- tervehtii opettajaa ja kavereita
- pyytää tarvittaessa apua
- kertoo kuulumisia
Sosiaaliset taidot
- tervehtiminen
- toisten huomioiminen
- ryhmään liittyminen
Omatoimisuus
- huolehtii omista tavaroistaan
- pukeutuu tarvittaessa
- käy WC:ssä ja pesee kädet
Vinkkejä käytännön toteutukseen
- Käytä kuvapäiväjärjestystä.
- Aloita päivä samalla rutiinilla.
- Anna lyhyitä ohjeita yksi kerrallaan.
- Hyödynnä lapsen kiinnostuksen kohteita motivoinnissa.
- Seuraa edistymistä ja kirjaa tarvittava tuki.
2. Piirituokio ja päivän aloitus
Tarkoitus: Lapsi kokee kuuluvansa ryhmään, ennakoi päivän kulun ja harjoittelee yhteisessä opetuksessa tarvittavia taitoja.
Harjoiteltavat taidot
- Osallistuu omien voimavarojensa mukaisesti.
- Seuraa kuvapäiväjärjestystä.
- Harjoittelee yhteistä tarkkaavuutta.
Taitotavoitteet
Kommunikaatio
- kuuntelee
- vastaa kysymyksiin
- nimeää kuvia
- kommentoi
Itsesäätely
- odottaa vuoroaan
- seuraa ohjeita
- siirtyy seuraavaan toimintaan
Sosiaaliset taidot
- osallistuu yhteiseen toimintaan
- huomioi muut
- harjoittelee vuorottelua
➡️ Lopussa linkki piirituokiomateriaaliin.
3. Yhteinen opetus
Tarkoitus
Harjoitellaan oppiaineiden sisältöjä sekä ryhmässä työskentelyn taitoja yhteisessä opetuksessa.
Harjoiteltavat taidot
- osallistuu yhteiseen opetukseen
- seuraa opetusta omien valmiuksiensa mukaisesti
- työskentelee yhdessä muiden kanssa
Taitotavoitteet
Kommunikaatio
- kuuntelee
- vastaa kysymyksiin
- osallistuu keskusteluun
- pyytää tarvittaessa apua
Toiminnanohjaus
- seuraa ohjeita
- aloittaa työskentelyn
- saattaa tehtävän loppuun
Sosiaaliset taidot
- työskentelee ryhmässä
- huomioi muut
- harjoittelee vuorottelua
Vinkkejä käytännön toteutukseen
- Hyödynnä kuvia, mallintamista ja toiminnallisia harjoituksia.
- Eriytä opetusta lapsen taitotason mukaan.
- Anna runsaasti onnistumisen kokemuksia.
4. Toimintapisteet ja ohjattu pienryhmätoiminta
Toimintapisteillä harjoitellaan leikki-, oppimis- ja vuorovaikutustaitoja pienryhmissä. Toiminta on tavoitteellista, mutta lapselle motivoivaa ja toiminnallista. Toimintapisteiden sisältö vaihtelee opetettavan teeman, lasten yksilöllisten tavoitteiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Kuvin merkityt toimintapisteet tukevat siirtymiä
Jokainen toimintapiste merkitään selkeällä kuvalla. Aikuinen antaa lapselle seuraavaa toimintapistettä kuvaavan kortin "menolipuksi". Lapsi etsii kortin avulla oikean toimintapisteen, kiinnittää kortin toimintapisteelle ja aloittaa työskentelyn. Näin harjoitellaan kuvien käyttöä, toiminnanohjausta, siirtymiä ja itsenäistä toimintaa.
Esimerkkejä ohjatusta toiminnasta vaihtuvilla toimintapisteillä
Leikkipiste
(autoleikki, rakenteluleikki, eläinleikki, nukketalo, leikkikeittiö)
- Ota leikkivälineet esiin.
- Aloita yhteinen leikki.
- Harjoitelkaa vuorottelua ja yhteistä tekemistä.
- Jäljittele ääniä, sanoja ja toimintoja.
- Rikastakaa leikkiä lisäämällä uusia hahmoja, esineitä tai tapahtumia.
Kädentaidot
(muovailu, askartelu, piirtäminen, leikkaaminen)
- Ota tarvittavat välineet.
- Työskentele vaihe vaiheelta.
- Jäljittele mallia tai käytä kuvakortteja.
- Pyydä tarvittaessa apua.
- Siivoa työpiste lopuksi.
Lukunurkkaus
- yhteinen lukeminen
- kirjainten harjoittelu
- alkuäänteet
- sanastoleikit
- keskustelu kuvista
- Tutkikaa kirjaa yhdessä.
- Nimetkää kuvia.
- Keskustelkaa kuvista.
- Vastatkaa kysymyksiin.
- Ennustakaa, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Parityöskentely
Harjoitelkaa esimerkiksi:
- yhteistä palapeliä
- legorakentelua
- vuorotteluleikkejä
- lautapelejä
- yhteistä askartelua.
Parityöskentelyssä harjoitellaan pyytämistä, vuorottelua, odottamista, jakamista, yhteistä ongelmanratkaisua ja toisen huomioimista.
Toimintapisteet osana koulupäivää
Toimintapisteillä työskennellään pienryhmissä, joissa on yksi aikuinen ja 2–3 lasta. Kaikki toimintapisteet käydään päivän aikana läpi, mutta järjestys voi vaihdella lapsikohtaisesti. Lapsi ei valitse toimintapistettä itse, vaan aikuinen ohjaa siirtymiä yksilöllisesti lapsen tavoitteiden, vireystilan ja tuen tarpeen mukaan.
Jokaisen toimintapisteen jälkeen aikuinen antaa lapselle seuraavaa toimintapistettä kuvaavan kortin. Lapsi etsii kortin avulla oikean toimintapisteen ja siirtyy itsenäisesti seuraavaan toimintaan. Näin harjoitellaan toiminnanohjausta, kuvien käyttöä ja siirtymätaitoja luonnollisissa arjen tilanteissa.
Schwartzin (2015) periaatteiden mukaisesti toimintapisteiden tavoitteena on monipuolistaa lapsen toimintaa ja oppimiskokemuksia. Vaihtelevat leikit, oppimistehtävät ja pienryhmätilanteet tarjoavat mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia taitoja, toiminnallista kommunikointia, itsesäätelyä ja yhteistoimintaa erilaisissa tilanteissa. Samalla lapsi saa turvallisen ja ennakoitavan rakenteen, jossa hän voi harjoitella itsenäisiä siirtymiä visuaalisen tuen avulla.
Toimintapisteet muodostavat yhden osan koulupäivän rakenteesta. Niiden lisäksi koulupäivään kuuluu yhteistä opetusta, kuten piirituokioita ja opettajajohtoista opetusta, sekä itsenäistä työskentelyä, jossa harjoitellaan omatoimista työskentelyä esimerkiksi äidinkielen, matematiikan, hienomotoriikan ja ympäristöopin koritehtävien avulla. Itsenäisen työskentelyn järjestämistä ja koritehtävien käyttöä käsitellään tarkemmin omassa luvussaan.
5. Itsenäinen työskentely ja koritehtävät
Itsenäisessä työskentelyssä harjoitellaan työskentelyn aloittamista, tehtävän loppuun saattamista, toiminnanohjausta ja omatoimisuutta. Koritehtävät voivat sisältää esimerkiksi äidinkielen, matematiikan, hienomotoriikan tai ympäristöopin harjoituksia. Koritehtävien suunnittelua käsitellään tarkemmin omassa blogitekstissään.
6. Ruokailu
Tässä voidaan harjoitella:
- kommunikointia
- valintojen tekemistä
- ruokailutaitoja
- sosiaalista vuorovaikutusta
- omatoimisuutta
- erilaisiin ruokiin totuttelemista
7. Välitunti ja liikunta
Painotus:
- yhteisleikki
- sosiaaliset taidot
- toiminnallinen kommunikointi
- karkeamotoriikka
8. Siirtymät
Tavoitteet lapselle:
-
Siirtyy sujuvasti toiseen toimintaan
-
Osallistuu siivoamiseen
Taitotavoitteet:
-
Kommunikaatio: ilmaisee tarpeensa, valmiutensa, pyytää lisää aikaa tarvittaessa
-
Itsesäätely: mukautumista muutoksiin, mielipiteen ilmaiseminen
Tähän viittaus siirtymäkortteihin ja toiminnallisen kommunikoinnin materiaaliin.
Esimerkki päiväohjelmasta
Päiväohjelmat vaihtelevat kouluittain ja ryhmittäin. Seuraava esimerkki perustuu Washingtonin yliopiston kuntouttavan opetuksen aamupäiväryhmään ja havainnollistaa, miten päivä voidaan jäsentää selkeiksi työskentely-, toiminta- ja siirtymäjaksoiksi.
Kellonaika Toiminta
8.25 Saapuminen
8.25–9.30 Pöytätyöskentely
9.45–10.45 Välipala ja pöytätyöskentelyn jatkuminen
10.45–10.55 Piirituokio
10.55–11.20 Välitunti (ulkoilu / jumppa)
11.20–11.45 Lounas (yhdessä iltapäiväryhmän kanssa)
11.45–12.20 Leikkipisteet (yhdessä iltapäiväryhmän kanssa)
12.20 Kotiin tai integroituun ryhmään ( integroidusta ryhmästä tullut iltapäiväryhmä jää kuntoutukseen)
Lopuksi
Hyvin suunniteltu koulupäivä muodostuu monista pienistä oppimistilanteista. Kun tavoitteet ovat selkeät ja opetusta tuetaan kuvilla, mallintamisella ja näyttöön perustuvilla menetelmillä, jokainen päivän hetki voi tukea lapsen oppimista, osallisuutta ja itsenäistymistä.
Lisää kommentti
Kommentit