Kaikupuhe (echolalia) herättää usein huolta, koska lapsi toistaa sanoja tai kokonaisia lauseita ilman, että niiden merkitys on aikuiselle aina selvä. Vaikka kaikupuhe voi ulospäin näyttää pelkältä toistolta, tutkimukset osoittavat, että sillä on usein lapselle jokin tehtävä tai tarkoitus (Prizant & Duchan, 1981).
On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan echolalia (kaikupuhe) ja echoic, joka on kielellisen käyttäytymisen analyysissä (VB, Skinner 1957) yksi kielen operanteista. Echoic tarkoittaa opetettua taitoa toistaa kuultu sana tai lause, kun taas echolalia viittaa usein spontaanimpaan ja tilanteisesti laajempaan toistavaan puheeseen, jota ei vielä välttämättä käytetä joustavasti eri kommunikatiivisiin tarkoituksiin.
Kehityksellisesti kaikupuhetta voidaan kuitenkin usein “jalostaa” kohti echoic-taitoja ja edelleen kohti toiminnallista kieltä, jossa sanat alkavat palvella erilaisia vuorovaikutuksen tehtäviä.
Sanat ovat työkaluja vuorovaikutuksessa
Kielen oppimisessa ei riitä, että lapsi osaa sanoa tai toistaa sanoja. Tärkeää on oppia käyttämään niitä erilaisissa tilanteissa.
Kielellisen käyttäytymisen näkökulmasta sama sana voi palvella useita eri tarkoituksia riippuen tilanteesta (Skinner, 1957).
Esimerkiksi sana “auto” voi tarkoittaa eri asioita:
- lapsi pyytää autoa leikkiin
- lapsi nimeää näkemänsä auton
- lapsi vastaa kysymykseen: “Millä tulit päiväkotiin?”
Sana on sama, mutta sen tehtävä muuttuu tilanteen mukaan. Kun lapsi oppii käyttämään sanoja joustavasti eri tarkoituksiin, hänen pragmaattiset taitonsa kehittyvät: hän ei pelkästään toista kieltä, vaan alkaa käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti vuorovaikutuksessa.
Kielen eri käyttötavat (VB)
Kielellisellä käyttäytymisellä on erilaisia funktioita:
Echoic (toisto)
Aikuinen sanoo:
“Mehu.”
Lapsi sanoo:
“Mehu.”
→ Lapsi toistaa kuulemansa sanan.
Mand (pyytäminen)
Lapsi sanoo:
“Mehu.”
→ Koska hän haluaa juotavaa.
Tact (nimeäminen)
Lapsi näkee mehun ja sanoo:
“Mehu.”
→ Hän nimeää ympäristön ärsykkeen.
Intraverbal (kysymyksiin vastaaminen)
Aikuinen kysyy:
“Mitä juot aamupalalla?”
Lapsi vastaa:
“Mehua.”
Vaikka sana on sama, sen funktio muuttuu tilanteen mukaan.
Kaikupuhe ja oppimisen siirtymävaihe
Joskus lapsi kuulee kysymyksen:
“Mitä teit koulussa?”
Ja vastaa:
“Mitä teit koulussa?”
Tällöin lapsi ei vielä välttämättä osaa erottaa kysymyksen ja vastauksen välistä suhdetta, vaan käyttää hänelle jo tuttua keinoa: toistamista.
Tämä ei ole virhe, vaan usein kehityksellinen vaihe, jossa lapsi osallistuu vuorovaikutukseen käytössään olevilla keinoilla.
Miten siirtymää toiminnalliseen kieleen voidaan tukea?
Monille lapsille visuaalinen tuki auttaa kysymysten ymmärtämisessä ja vastaamisen rakentumisessa.
Päivän tapahtumia voidaan tukea kuvilla:
- leikki autoilla
- piirtäminen
- välipala
Aikuinen voi kysyä:
“Mitä teit koulussa?”
ja samalla osoittaa kuvaa piirtämisestä.
Lapsi voi vastata:
“Piirsin.”
Aikuinen vahvistaa:
“Aivan, sinä piirsit koulussa.”
Näin lapsi alkaa vähitellen yhdistää kysymyksen omaan kokemukseensa eikä pelkästään toista kuulemaansa.
Vihjeiden asteittainen vähentäminen
Aluksi tukea voidaan tarjota runsaasti:
- vaihtoehtojen rajaaminen
- visuaalinen tuki
- sanalliset vihjeet
Taitojen kehittyessä tukea vähennetään vähitellen:
- vaihtoehtoja lisätään
- visuaalisia vihjeitä vähennetään
- lopulta lapsi vastaa itsenäisesti ilman ulkoisia tukia
Tavoitteena on itsenäinen ja joustava kielen käyttö arjen tilanteissa.
Arki tarjoaa parhaat oppimistilanteet
Kielen käyttöä harjoitellaan tehokkaimmin luonnollisissa tilanteissa:
- leikissä lapsi pyytää lelua
- ruokailussa hän ilmaisee toiveitaan
- arjen keskusteluissa hän vastaa ja kommentoi tapahtumia
Mitä useammissa tilanteissa lapsi käyttää kieltä, sitä joustavammaksi sen käyttö kehittyy.
Lopuksi
Kaikupuhe ei ole vain käyttäytymistä, joka pitäisi poistaa. Monille lapsille se on osa kielen kehitystä ja yksi askel kohti toimivampaa kommunikointia.
Kun lapsi oppii käyttämään sanoja eri tarkoituksiin – pyytämiseen, nimeämiseen, kommentointiin ja kysymyksiin vastaamiseen – kieli muuttuu vähitellen joustavaksi vuorovaikutuksen välineeksi.
Kaikupuhe voi toimia tärkeänä kehityksellisenä siltana kohti toiminnallista kieltä ja vahvempia pragmaattisia taitoja.
Lähteet
Prizant, B. M., & Duchan, J. F. (1981).
The functions of immediate echolalia in autistic children.
Journal of Speech and Hearing Disorders, 46(3), 241–249.
Skinner, B. F. (1957).
Verbal Behavior. New York: Appleton-Century-Crofts.
Lisää kommentti
Kommentit