AAC käytännössä – kuvat, viittomat, kommunikointilaitteet ja kokonaiskommunikaatio

Julkaistu 30. lokakuuta 2025 klo 17.40

Monilla autismikirjon lapsilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Osa lapsista puhuu, mutta kielen käyttö ei vielä ole sosiaalisesti joustavaa. Osa käyttää kaikupuhetta eli echolaliaa, jossa toistetaan ulkoa opittuja fraaseja esimerkiksi lastenohjelmista. Joillakin lapsilla puhe on hyvin niukkaa tai se ei ole vielä kehittynyt lainkaan.

Tutkimusten mukaan merkittävä osa autismikirjon lapsista kohtaa jossain kehitysvaiheessa suuria haasteita puheen oppimisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät he voisi oppia kommunikoimaan. Kommunikaatio voi kehittyä monikanavaisesti – puheen lisäksi eleiden, kuvien, viittomien ja puhelaitteiden avulla.

AAC (Augmentative and Alternative Communication) ei ole erillinen kommunikaation muoto, vaan väline, jonka avulla samoja kielellisiä operantteja voidaan toteuttaa silloin kun puhe ei vielä toimi lapsen ensisijaisena vastausmuotona.

Mikä on AAC?

AAC (Augmentative and Alternative Communication) tarkoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla puhetta täydennetään tai korvataan.

Niitä ovat esimerkiksi:

  • eleet ja ilmeet
  • tukiviittomat
  • kuvakommunikaatio
  • kommunikointitaulut ja -kansiot
  • puhetta tuottavat kommunikointilaitteet ja sovellukset.

AAC ei ole yksi menetelmä, vaan joukko erilaisia kommunikointikeinoja, joiden tavoitteena on tukea vuorovaikutusta silloin, kun puhe ei vielä riitä tai ei ole ensisijainen ilmaisukeino.

Matalan ja korkean teknologian AAC-ratkaisut

AAC-välineet voidaan jakaa matalan ja korkean teknologian ratkaisuihin.

Matalan teknologian AAC

  • kuvat ja symbolit
  • kommunikointitaulut
  • kommunikointikansiot
  • paperiset valintataulut.

Korkean teknologian AAC

  • puhetta tuottavat kommunikointilaitteet
  • tabletit, joissa on kommunikointisovellus
  • silmäohjattavat kommunikointilaitteet.

Molempien tavoitteena on sama: antaa lapselle toimiva tapa ilmaista itseään, osallistua vuorovaikutukseen ja oppia kieltä. Sopiva ratkaisu valitaan aina lapsen yksilöllisten taitojen ja tarpeiden perusteella.

Yleisiä AAC-menetelmiä

PECS (Picture Exchange Communication System)

PECS on vaiheittain etenevä kuvakommunikaatiomenetelmä, jossa lapsi oppii ensin pyytämään kuvan avulla ja myöhemmin käyttämään kuvia yhä monipuolisemmin vuorovaikutuksessa.

PECS etenee tyypillisesti seuraavasti:

  1. kuvan antaminen
  2. kuvan hakeminen
  3. valinta useiden kuvien joukosta
  4. lauseiden muodostaminen (esim. "Haluan + pallo")
  5. kysymyksiin vastaaminen
  6. spontaani käyttö ja kommentointi.

PECSin tavoitteena ei ole pelkästään pyytäminen, vaan toimivan ja oma-aloitteisen kommunikaation rakentaminen.

Viittomat

Tukiviittomat voivat tukea puheen ymmärtämistä ja tuottamista. Niitä voidaan käyttää puheen rinnalla tai itsenäisenä kommunikointikeinona lapsen motoristen ja kielellisten taitojen mukaan.

Eleet ja ilmeet

Eleet ja ilmeet ovat luonnollinen osa kaikkea vuorovaikutusta ja muodostavat usein ensimmäisen kommunikaatiokeinon ennen puhetta tai muiden AAC-menetelmien käyttöä.

Kokonaiskommunikaation lähestymistapa

AAC toimii usein parhaiten osana kokonaiskommunikaatiota (Total Communication). Kokonaiskommunikaation periaatteena on, että kaikki lapselle toimivat kommunikointikeinot ovat sallittuja ja arvokkaita. Tavoitteena ei ole valita yhtä oikeaa menetelmää, vaan hyödyntää puhetta, kuvia, tukiviittomia, eleitä ja puhetta tuottavia kommunikointilaitteita rinnakkain.

Esimerkiksi lapsi voi samassa tilanteessa:

  • antaa kuvan "pallo"
  • osoittaa palloa
  • viittoa "pallo"
  • ja myöhemmin sanoa sanan "pallo".

Kaikki nämä ilmaisutavat välittävät saman viestin ja tukevat lapsen mahdollisuuksia tulla ymmärretyksi sekä osallistua aktiivisesti vuorovaikutukseen.

 
Lähteet / References
 
Charlop-Christy, M. H., Carpenter, M., Le, L., & Kellet, K. (2002). PECS:n käyttö lapsilla, joilla on autismi: viestintä- ja sosiaalisten taitojen arviointi. Journal of Applied Behavior Analysis, 35(3), 213–231.
Frost, L., & Bondy, A. (2002). The Picture Exchange Communication System Training Manual. Newark, DE: Pyramid Educational Consultants.

Ganz, J. B., Earles-Vollrath, T. L., & Cook, K. E. (2012). PECS and social communication outcomes in children with autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 42(1), 60–74.

Holt, J. L. (2017). Onko lapseni saavuttanut täyden potentiaalinsa kommunikaatiossa? Autism Parenting Magazine. Saatavilla: https://www.autismparentingmagazine.com/has-my-child-reach-full-communicative-potential/

Long, B. Autismin perusteet. Diagnostic Center of Central California. Saatavilla: http://www.dcc-cde.ca.gov/af/afbasic.htm

Nunes, D. R. P. (2008). AAC-interventiot autismissa: tutkimusyhteenveto. International Journal of Special Education, 23(2), 17–26. Saatavilla: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ814395.pdf

NIDCD. (2017). Autismikirjon häiriö: Lasten kommunikaatio-ongelmat. National Institute on Deafness and Other Communication Disorders. Saatavilla: https://www.nidcd.nih.gov/health/autism-spectrum-disorder-communication-problems-children#3

Papunet. Kuvapohjaiset viestintäjärjestelmät (PECS). Saatavilla: https://www.papunet.net/pecs
 
 

Alla video vertaisvälitteisestä vuorovaikutuksesta kommunikaatiolaitteen avustuksella:

 

 
 

 

 

 

Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.