Jaettu huomio, vastavuoroisuus ja luonnollinen vuorovaikutus arjessa

Julkaistu 5. elokuuta 2025 klo 20.31

Edellisessä kirjoituksessa käsittelin luonnollisia kehityksellis-behavioraalisia interventioita (NDBI), joissa oppiminen tapahtuu lapselle merkityksellisissä arjen tilanteissa. Tässä kirjoituksessa tarkastelen tarkemmin niitä varhaisia vuorovaikutustaitoja, joille myöhempi kommunikaatio, leikki ja kielen kehitys rakentuvat.

Varhaisten vuorovaikutustaitojen merkitys autismikirjon lapsilla

Monilla autismikirjon lapsilla vuorovaikutustaidot eivät kehity automaattisesti, vaan niiden tukeminen vaatii tietoista ja tavoitteellista ohjausta. Varhaisia sosiaalisen kommunikaation taitoja ovat erityisesti:

jaettu huomio
osoittaminen
vastavuoroinen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä.

Katsekontakti voi kehittyä osana näitä taitoja, mutta sitä ei yleensä opeteta erillisenä taitona tai tavoitteena. Sen sijaan se rakentuu luontevasti vuorovaikutustilanteissa, kun lapsen omat aloitteet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan.

Tyypillisesti kehittyvät lapset ilmaisevat tarpeitaan jo varhain katsein, elein ja ilmein – ennen puheen kehitystä. Nämä varhaiset kommunikaatiokeinot muodostavat perustan myöhemmälle kielen oppimiselle ja vuorovaikutukselle.

Mitä sosiaalinen kommunikaatio tarkoittaa?

Sosiaalinen kommunikaatio tarkoittaa kykyä käyttää ja ymmärtää sanallisia ja ei-sanallisia viestejä eri tilanteissa. Siihen kuuluvat:

jaettu huomio
vuorovaikutustaidot
pragmaattinen kieli

Pragmaattisella kielellä tarkoitetaan kielen käyttöä sosiaalisesti tarkoituksenmukaisella tavalla: miten lapsi aloittaa keskustelun, ottaa vuoron, ylläpitää keskustelua ja muokkaa viestintäänsä tilanteen ja kuulijan mukaan (ASHA, 2024).

Miten varhaisia vuorovaikutustaitoja voidaan tukea?

Varhaisten vuorovaikutustaitojen kehittyminen edellyttää, että aikuinen tunnistaa lapsen aloitteet ja vastaa niihin sensitiivisesti. Tavoitteena on rakentaa yhteistä vuorovaikutusta arjen tilanteissa.

Keskeisiä tukikeinoja ovat:

Jaetun huomion tukeminen
Yhdessä katsominen ja vuorottelu, esimerkiksi kirjan kuvien äärellä.

Kehollinen jäljittely
Liikkeiden ja äänten matkiminen lorujen, laulujen tai leikin yhteydessä.

Pyytämisen tukeminen elein
Aikuinen mallintaa eleen (esim. käden ojennus kohti esinettä), odottaa ja antaa tilaa lapsen aloitteelle.

Aloitteiden odottaminen
Tuttu toiminta keskeytetään hetkellisesti (esim. keinuminen) ja odotetaan lapsen viestintää ennen jatkamista.

Toistuvat sensoriset rutiinit
Esimerkiksi keinutus, laululeikit tai kutitus, joissa aikuinen pysähtyy ajoittain odottamaan lapsen reaktiota tai aloitetta.

Miksi luonnolliset menetelmät toimivat?

Luonnolliset kehityksellis-behavioraaliset interventiot perustuvat tilanteisiin, joissa oppiminen tapahtuu lapselle merkityksellisessä ja motivoivassa kontekstissa.

Ne toimivat, koska:

lapsi saa välittömän vaikutuksen omille aloitteilleen (Schreibman, 2015)
taidot siirtyvät helpommin arkeen (McGee & Daly, 1998)
lapsi oppii, että viestintä vaikuttaa ympäristöön (Seattle Children’s Autism Center, n.d.)

Esimerkkejä JASPER-mallista

JASPER (Joint Attention, Symbolic Play, Engagement and Regulation) tukee varhaista vuorovaikutusta leikin ja lapsen oman kiinnostuksen kautta.

Jaettu huomio

Aikuinen ja lapsi ovat yhdessä lattialla. Aikuinen leikkii lelulla ja sanoittaa toimintaa (“Auto ajaa!”) samalla katsoen lasta tai osoittaen lelua. Tavoitteena on jakaa huomio yhteiseen kohteeseen.

Toiminnan pysäyttäminen ja odottaminen

Yhteinen palloleikki keskeytetään hetkeksi. Lasta odotetaan tekemään aloite (esim. katse, ääni, sana tai ele), jonka jälkeen leikki jatkuu.

Vuorottelu leikissä

Lapsen rakentamaan leikkiin lisätään aikuisen oma vuoro (“Minun vuoro”). Tavoitteena on harjoitella vuorottelua. Lapsella tulee olla aluksi enemmän vuoroja.

Ääntelyn ja eleiden jäljittely

Aikuinen jäljittelee lapsen ääntelyä ja reagoi siihen, mikä vahvistaa vuorovaikutuksen kaksisuuntaisuutta.

Rajattu leikkiympäristö

Lelujen määrää rajoitetaan ja aikuinen rikastaa tilannetta mallintamalla uusia toimintoja, jotta lapselle syntyy enemmän aloitteita.

Kommunikaation tehtävät varhaisissa aloitteissa

Varhaisessa kommunikaatiossa voidaan erottaa kolme keskeistä tehtävää:

Käyttäytymisen säätely
Pyytäminen, kieltäytyminen tai avun hakeminen.

Huomion hakeminen
Aikuisen huomion suuntaaminen katseella, eleellä tai kosketuksella.

Jaettu huomio
Yhteisen kokemuksen jakaminen leikin, katseen tai toiminnan kautta.

Yhteenveto

Varhaisten vuorovaikutustaitojen tukeminen perustuu siihen, että lapsen aloitteet huomataan ja niihin vastataan arjen luonnollisissa tilanteissa. Leikkiin ja lapsen motivaatioon perustuvat menetelmät, kuten JASPER, tarjoavat rakenteen, jossa nämä taidot voivat kehittyä vaiheittain ja merkityksellisesti.

Lähteet

Kasari, C., Freeman, S. & Paparella, T. (2006). Joint attention and symbolic play in young children with autism: A randomized controlled intervention study. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 47(6), 611–620. https://doi.org/10.1111/j.1469-7610.2005.01567.x
Chang, Y. C. et al. (2016). The role of parental implementation of joint attention intervention in children with autism spectrum disorder. Autism, 20(6), 684–692. https://doi.org/10.1177/1362361315593205
McGee, G. G. & Daly, T. (1998). Naturalistic behavioral interventions provided a different perspective… PubMed Central. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4513196/
Seattle Children’s Autism Center (n.d.). Naturalistic Developmental Behavioral Interventions (NDBI). https://www.seattlechildrens.org/...
Schreibman, L. (2015). The Role of NDBI for Children With Autism Spectrum Disorder. Golden Care Therapy. https://goldencaretherapy.com/...
Connie Kasarin luento (video 31 min): Joint Attention and Joint Engagement (c) alla oleva video löytyy myös: