Lukemaan oppiminen ei ole kaikille lapsille samanlainen prosessi. Autismikirjon lapsilla vahva visuaalinen hahmottaminen ja kiinnostus yksityiskohtiin voivat avata aivan omanlaisensa reitin lukutaitoon. Hughesin kokosanamenetelmä hyödyntää juuri näitä vahvuuksia: lukemista lähestytään kokonaisista sanoista käsin, merkityksen ja ymmärtämisen kautta.
Kokosanamenetelmän tausta
Kokosanamenetelmä kehitettiin 1970-luvulla Washingtonin yliopistossa erityisesti Downin syndroomaa sairastaville lapsille. Menetelmä pohjautuu ABA:n periaatteisiin ja hyödyntää vahvaa visuaalista ja konkreettista tukea. Hughes (2006) kuvasi menetelmän käytännön soveltamisen Oelweinin opetusta mukaillen. Myöhemmin menetelmää on sovellettu myös autismikirjon lasten opetuksessa.
Kenelle?
Menetelmä sopii lapsille, joilla on kehityksellisiä viiveitä tai vaikeuksia sanaston ja lukemisen alkuvaiheissa. Selkeä vaiheittainen rakenne ja visuaalinen tuki tekevät menetelmästä motivoivan ja helposti lähestyttävän.
Kuinka paljon harjoitellaan?
Kokosanamenetelmä perustuu toistoon, pieniin askeliin ja visuaaliseen tukeen. Harjoittelussa edetään lapsen tahdissa, mutta seuraavat periaatteet tukevat oppimista:
- Toistot:
- 5–10 toistoa per harjoitus
- harjoittelua päivittäin tai lähes päivittäin
- tavoite 80–90 % oikeita vastauksia ennen etenemistä
- Kuvien määrä alussa:
- aloita 2–3 kuvasta
- lisää vähitellen 3–5 kuvaan
- käytä selkeitä ja lapselle tuttuja kuvia
- Sanojen määrä:
- aloita yksittäisistä, merkityksellisistä sanoista (esim. oma nimi, lempilelut)
- tavoite noin 50–100 tuttua sanaa
- lisää uusia sanoja vähitellen vanhojen rinnalle
- Harjoituksen kesto:
- 5–15 minuuttia kerrallaan
- mieluummin useita lyhyitä hetkiä kuin yksi pitkä
- Eteneminen:
- siirry eteenpäin vasta, kun taito sujuu varmasti
- ylläpidä aiemmin opittuja taitoja samanaikaisesti
Harjoittelun vaiheet
Kuva–kuva
Samanlaisten kuvien yhdistäminen
- Esimerkki: yhdistä kaksi ankankuvaa
- Ohje: “Etsi samanlainen ankka.”
Sana–sana
Kirjoitettujen sanojen yhdistäminen
- Esimerkki: ankka → ankka
- Ohje: “Missä on sama sana?”
Sana–kuva
Kirjoitetun sanan yhdistäminen kuvaan
- Esimerkki: ankka → ankankuva
- Ohje: “Laita sana oikean kuvan päälle.”
Lyhyet lauseet
Lauseiden yhdistäminen kuviin
- Esimerkki: “Ankka ui” → kuva
- Ohje: “Lue ja laita lause oikeaan kuvaan.”
Lauseiden tuottaminen ja toistaminen
- Esimerkki: “Ankka ui vedessä.”
- Aikuinen mallintaa, lapsi toistaa
Sanaston laajentaminen
- Esimerkki: iso ankka, keltainen ankka, ankka vaakkuu
- Siirrytään vähitellen pelkkään tekstiin
Lukeminen eri konteksteissa
- Esimerkki: etsi kirjasta lause “Ankka ui”
- Toiminnallinen ohje: “Laita ankka veteen”
Lisäharjoituksia
Laajentaminen:
- Lapsen ilmaukset muokataan lauseiksi
- Esimerkki: “ankka” → “Minä näin ankan” + kuva
Keskustelupäiväkirja:
- Päivän tapahtumat kirjoitetaan ja luetaan
- Esimerkki: “Katsoimme ankkoja lammella”
Henkilökohtaiset kirjat:
- Lapsen kiinnostuksen kohteista tehty kirja
- Esimerkki: “Minä pidän ankoista.”
Toimintapelit:
- Luetaan ja tehdään toiminta
- Esimerkki: “Kävele kuin ankka”
Miksi menetelmä toimii
- Merkityksellisyys ja tuttuus lisäävät motivaatiota
- Vaiheittainen rakenne tukee onnistumista
- Visuaalinen tuki helpottaa ymmärtämistä
- Arjen sovellettavuus vahvistaa oppimista
Loppusanat
Hughesin kokosanamenetelmä on tehokas, lapsilähtöinen ja käytännönläheinen tapa opettaa lukemista erityistä tukea tarvitseville lapsille. Se on erityisen hyödyllinen lukemisen alkuvaiheessa ja silloin, kun perinteiset menetelmät eivät riitä.
Lähde
Hughes, C. (2006). Teaching reading skills to children with Down syndrome. Down Syndrome News and Update, 6(2), 62–65.
Lisää kommentti
Kommentit