Autismikirjon lasten matemaattiset taidot vaihtelevat paljon yksilöllisesti. Osa lapsista voi olla erityisen taitavia numeroiden ja laskemisen parissa, kun taas toiset tarvitsevat enemmän tukea matemaattisten käsitteiden ymmärtämiseen ja arjen soveltamiseen. Varhainen tuki on tärkeää, ja opetuksen tulisi perustua lapsen vahvuuksiin.
Oppiminen alkaa perustaidoista
Esimatemaattiset taidot rakentuvat pienistä, konkreettisista harjoituksista:
- Yhdistäminen: lapsi oppii tunnistamaan samanlaisia esineitä ja kuvia
- Luokittelu: esineitä ryhmitellään esimerkiksi värin, koon, muodon tai käyttötarkoituksen mukaan
- Poissulkeminen: lapsi oppii tunnistamaan, mikä ei kuulu joukkoon
- Yhteen kuuluvat asiat: esimerkiksi sukka ja kenkä tai muki ja lautanen
Harjoittelu tapahtuu aluksi oikeilla esineillä ja myöhemmin kuvien avulla. Tästä löydät tarkempaa tietoa blogitekstistä "Samanalaisten asioiden yhdistäminen (Matching) periaatteet – lyhyesti".
Visuaalisuus tukee oppimista
Monilla autismikirjon lapsilla visuaalinen ajattelu on vahvaa. Tätä vahvuutta voidaan hyödyntää oppimisessa monin tavoin. Esimerkiksi:
- Rakennetaan palikoista tai legoista malleja: ensin konkreettinen esinemalli, sitten sama kuvasta
- Tehdään yksinkertaisia sarjoja (esim. punainen–sininen–punainen)
- Järjestetään esineitä koon, pituuden tai muun ominaisuuden mukaan
- Harjoitellaan muotojen tunnistamista arjen tilanteissa
Visuaalinen tuki auttaa lasta hahmottamaan, jäsentämään ja muistamaan asioita paremmin.
Numerotaidot kehittyvät vaiheittain
Matemaattinen oppiminen etenee asteittain:
- Numeroiden luetteleminen (ei vielä varsinaista laskemista)
- Numeroiden merkityksen ymmärtäminen
- Lukumäärän hahmottaminen
- Esineiden laskeminen ja määrän yhdistäminen numeroon
Harjoittelua voidaan tehdä arjen tilanteissa, kuten ruokailussa (“yksi lusikka jokaiselle”).
Taitojen laajentaminen ja vahvistaminen
Kun perustaidot kehittyvät, lapsi oppii:
- yhdistämään tietoa useista asioista yhtä aikaa
- tunnistamaan kirjaimia, numeroita ja muotoja rinnakkain
- toimimaan erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa
Selkeä, vaiheittainen opetus ja toistot auttavat oppimista. Taitoja harjoitellaan ensin rauhallisessa ympäristössä ja myöhemmin yleistetään arkeen.
Mikä on tärkeintä?
- Edetä pienin askelin
- Hyödyntää lapsen kiinnostuksen kohteita
- Toistaa ja vahvistaa opittua
- Harjoitella eri ympäristöissä ja eri ihmisten kanssa
Tavoitteena on, että lapsi pystyy lopulta käyttämään taitojaan itsenäisesti arjessa.
Esimerkkiohjelma: Lukujono, lukumääräisyys ja peruslaskutaidot
Tavoite:
Lapsi oppii lukujonon, ymmärtää lukumäärän ja yhdistää määrän numeroon.
- Lukujonon harjoittelu
- Luetellaan numeroita eteenpäin (1–3 → 1–10)
- Harjoitellaan lukujonoa eri kohdista (esim. 5–10)
- Opetellaan lukujono takaperin (5–1 → 10–1)
- Lukumääräisyyden ymmärtäminen
- “Anna yksi” yhdestä esineestä
- “Anna yksi” kahden, kolmen ja useamman esineen joukosta
- Edetään vähitellen noin kuuteen esineeseen
- Laskeminen
- Lapsi laskee esineitä osoittamalla tai siirtämällä
- Jokainen esine lasketaan vain kerran
- Harjoitellaan määrää vaiheittain (3 → 6 → 10)
- Numeron ja määrän yhdistäminen
- Lapsi valitsee oikean numeron esineiden määrän perusteella
- Lapsi asettaa oikean määrän esineitä numeron viereen
- Yhteen- ja vähennyslaskuun eteneminen
Yhteen- ja vähennyslaskua harjoitellaan vaiheittain konkreettisesta kohti abstraktia. Visuaalinen tuki helpottaa ymmärtämistä.
- Aloitetaan konkreettisilla esineillä (esim. palikat, napit):
“Tässä on 2 palikkaa, lisätään 1 – montako nyt on?” - Siirrytään kuviin (piirrokset, kuvakortit)
- Harjoitellaan sormilla laskemista
- Käytetään lukusuoraa tai helmitaulua tukena
- Siirrytään numeroihin ja laskumerkkeihin (esim. 2 + 1 = 3)
- Vähennyslasku konkretisoidaan poistamalla esineitä:
“Sinulla on 5, otetaan pois 2 – montako jää?”
- Leikin hyödyntäminen
Liike ja toiminnallisuus tukevat oppimista, erityisesti visuaalisilla oppijoilla.
- Piirileikki:
“Piirissä on 1 lapsi. Yksi tulee lisää – montako nyt on?”
“Piirissä on 2 lasta. Yksi lähtee pois – montako jää?” - Autoleikki:
“Tässä on 1 autoa. Tuodaan 1 lisää – montako yhteensä?”
“Meillä on 2 autoa. Ajetaan 1 pois – montako jää?” - Toiminnallinen tekeminen:
Lapsi siirtää, lisää ja poistaa esineitä itse - Roolileikki:
Esineet tai lapset “tulevat” ja “lähtevät” → lasku konkretisoituu
- Arjen hyödyntäminen
- Pöydän kattaminen
- Leikit (kauppaleikki, autoparkki, noppapelit jne)
- Siivoustilanteet (esineiden laskeminen)
- Aamupiiri ja muu yhteinen toiminta
Yhteenveto
Matemaattisten taitojen harjoittelu kannattaa liittää osaksi arkea ja leikkiä. Konkreettiset, visuaaliset ja toiminnalliset tilanteet auttavat lasta ymmärtämään lukumääriä ja laskutoimituksia. Toistot eri ympäristöissä vahvistavat oppimista ja tukevat taitojen yleistymistä.
Lisää kommentti
Kommentit