Harjoittelu aloitetaan yleensä tutuilla arjen esineillä, joita lapsi näkee ja käyttää päivittäin.

Esimerkkejä:

• omena

• muki

• lelu

Kun siirrytään muotoihin, kirjaimiin ja numeroihin, myös niissä aloitetaan tuttujen ja merkityksellisten ärsykkeiden kautta:

• Muoto: lapselle tuttu ympyrä

• Kirjain: lapsen oman nimen ensimmäinen kirjain (esim. A)

• Numero: numeron symbolin tunnistaminen (esim. 1 → 1)

Tavoite: lapsi ymmärtää harjoittelun luonteen → yhdistää samanlaisen ärsykkeen.

Perusmatching – samanlaisten yhdistäminen

🟢 Esine – esine, yksinkertainen yhden vaihtoehdon yhdistäminen:

Lapsi yhdistää kaksi samanlaista konkreettista esinettä.

Aluksi:

• omena → omena,

Kahdesta vaihtoehdosta yhdistäminen:

Esineet ovat eri luokista:

• omena → omena, auto

Kolmesta vaihtoehdosta yhdistäminen

• omena → omena, auto, nalle

Rotaatiovaihe:

• Vaihdetaan esineiden tai kuvien järjestystä, jotta lapsi ei opi vastausta pelkästään paikan perusteella:

• omena → auto, omena

Sitten:

• omena → nalle, omena, auto

Myöhemmin esineet samasta luokasta (hedelmät):

• omena → omena, banaani, appelsiini

Periaatteet:

• Enimmillään kolme vaihtoehtoa.

• Vaihda järjestystä, jotta lapsi ei opi vastausta pelkästään paikan perusteella.

• Voidaan myöhemmin vaihdella myös väriä ja kokoa.

🔵 Kuva – kuva

Lapsi yhdistää samanlaiset kuvat.

Esimerkkejä:

• omenan kuva → omenan kuva

Myöhemmin saman luokan sisällä:

• omena → omena, banaani, appelsiini

🟡 Kuva – esine

Lapsi yhdistää kuvan oikeaan konkreettiseen esineeseen.
Tämä rakentaa yhteyttä symbolisen ja todellisen maailman välille.

Esimerkki:

• omenan kuva → oikea omena

• Myöhemmin toisin päin  (rotaatio) oikea omena → omenan kuva

Muodot, kirjaimet ja numerot

Kun esineillä tehtävä perusmatching on hallussa, siirrytään vähitellen abstraktimpaan materiaaliin:

• Muodot: ympyrä, kolmio, neliö

• Kirjaimet: lapselle merkitykselliset kirjaimet, esim. nimen ensimmäinen kirjain

• Numerot: numeron symbolin tunnistaminen (1, 2, 3)

Tavoite: lapsi yhdistää saman symbolin oikeaan vaihtoehtoon.

4. Abstrakti matching / numerovastaavuus (myöhemmin)

Kun matching-taito on vahva, voidaan siirtyä tehtäviin, joissa ärsykkeet eivät ole visuaalisesti samanlaisia.

Esimerkiksi:

• numero 3 → 3 tähteä

• numero 2 → 2 palloa

Tavoite: lapsi ymmärtää, että numero tarkoittaa määrää.

5. Yleistys arkeen

Matching harjoituksia voi liittää luonnollisesti arkeen:

• Ruokailu: jokaiselle lapselle oma muki → yhdistää mukin paikkaan

• Määrät ja numerot: lihapullien laskeminen ja numeron yhdistäminen

• Muodot ja esineet ympäristössä: etsi ympyröitä, kolmioita, hedelmiä arjesta

• Kirjaimet arjessa: etsi esineitä, jotka alkavat tietyllä kirjaimella

Näin symbolit saavat merkityksen ja oppiminen muuttuu pysyväksi.

6. Vinkkejä onnistumiseen

• aloita aina tutusta ja merkityksellisestä

• pidä harjoitus lyhyenä ja selkeänä

• vahvista onnistumiset heti

• vaikeuta vähitellen

7. Luovuus ja abstrakti taso

Matchingissa vain mielikuvitus on rajana.

Myöhemmin voidaan harjoitella:

• saman tavun tai sanan yhdistämistä

• joukkoon kuulumattoman esineen löytämistä

• saman lukumäärän yhdistämistä eri esineillä

Principles of Matching – Everyday Objects, Shapes, Letters and Numbers (EN)

Matching refers to teaching the child to connect identical or related stimuli. Teaching usually begins with concrete, familiar items, and gradually progresses toward more abstract material as the child’s skills strengthen.

1. Start with familiar and meaningful items

Teaching begins with familiar everyday objects the child sees and uses regularly, for example:

• apple

• cup

• toy

When moving to shapes, letters and numbers, also begin with meaningful and familiar stimuli:

• Shape: a familiar circle

• Letter: the first letter of the child’s own name

• Number: recognizing the symbol (e.g., 1 → 1)

Goal: The child understands the task → match the same stimulus.

2. Basic matching – matching identical items

🟢 Object – object

The child matches two identical real objects.

• Initially:
  apple → apple, car, teddy bear

• With rotation:
  apple → teddy bear, apple, car

• Later, within the same category:
  apple → apple, banana, orange

Principles:

• maximum three options

• change the order of items

• later vary color and size if needed

🔵 Picture – picture

The child matches identical pictures.

Examples:

• apple picture → apple picture

• later within the same category:

  • apple → apple, banana, orange

🟡 Picture – object

The child matches a picture to the correct real object.

Example:

• picture of an apple → real apple

This stage builds the connection between symbolic and real-world information.

3. Shapes, letters and numbersce matching with objects is strong, more abstract content can be introduced:

• Shapes: circle, triangle, square

• Letters: meaningful letters such as the first letter of the child’s name

• Numbers: recognizing numerical symbols (1, 2, 3)

Goal: The child matches the correct symbol to the correct symbol.

4. Abstract matching / number correspondence (later stage)

When matching is well established, tasks can progress to situations where items are not visually identical.

For example:

• number 3 → 3 stars

• number 2 → 2 balls

Goal: The child understands that numbers represent quantity.

5. Generalizing to everyday life

Matching can be naturally embedded into daily routines and play:

• Mealtimes: matching each child’s cup to their place

• Counting in daily routines: linking amounts to numbers

• Finding shapes and items in the environment

• Letters in daily life: finding items that start with a certain letter

6. Tips for success

• always begin with familiar and meaningful stimuli

• keep activities short and clear

• reinforce success immediately

• increase difficulty gradually

7. Creativity and abstraction

In matching, imagination is the only limit. Later, children can practice:

• matching syllables or words

• finding the item that does not belong

• matching equal quantities using different objects

Lähteet /Sources

• Sundberg, M. L., & Michael, J. (2001). The benefits of early intervention for children with autism. Journal of Applied Behavior Analysis, 34(4), 517–528.

• Leaf, R., & McEachin, J. (1999). A Work in Progress: Behavior Management Strategies and a Curriculum for Intensive Behavioral Treatment of Autism. New York: DRL Books.

• Lovaas, O. I. (1987). Behavioral treatment and normal educational and intellectual functioning in young autistic children. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 55(1), 3–9.