Pica ja autismikirjon lapsi – kun lapsi syö asioita, jotka eivät ole ruokaa

Pica tarkoittaa käyttäytymistä, jossa ihminen laittaa suuhunsa tai nielee asioita, jotka eivät ole ruokaa. Sana pica tulee latinankielisestä sanasta, joka tarkoittaa harakkaa. Harakka tunnetaan lintuna, joka keräilee ja tutkii erilaisia esineitä, ja tästä syystä termiä alettiin käyttää kuvaamaan tällaista käyttäytymistä.

Näitä syötäviä tai suuhun laitettavia asioita voivat olla esimerkiksi pöly, paperi, hiukset, hiekka, muovi tai pienet roskat. Picaa esiintyy erityisesti pienillä lapsilla, mutta sitä nähdään tavallista enemmän myös autistisilla lapsilla ja kehitysvammaisilla henkilöillä.

Tutkimuksissa on havaittu, että pica on huomattavasti yleisempää autismikirjon lapsilla kuin muulla väestöllä. Taustalla voi olla esimerkiksi:

• aistihakuisuus
• tarve pureskella tai saada voimakkaita tuntoaistimuksia
• stressi tai kuormitus
• kommunikaation vaikeudet
• joskus myös ravintoainepuutokset, kuten raudan tai sinkin puute

Monelle autistiselle lapselle kyse ei ole “tuhmuudesta” tai uhmakkuudesta, vaan tavasta säädellä omaa oloa ja hermostoa. Suuhun laittaminen voi tuntua rauhoittavalta tai kiinnostavalta aistikokemukselta.

Esimerkki arjesta

Kotona vanhempi huomaa, että 6-vuotias autistinen lapsi keskittyy lattialla oleviin pölypalleroihin ja pieniin roskiin. Hän poimii niitä sormillaan ja vie suuhun, vaikka ympärillä olisi leluja ja muuta tekemistä.

Tilanne toistuu erityisesti silloin, kun:

• lapsi on väsynyt
• ympäristö on levoton
• tai tekeminen loppuu kesken

Aluksi vanhempi yrittää kieltää toimintaa jatkuvasti, mutta huomaa nopeasti, ettei pelkkä kielto auta. Lapsi palaa samaan toimintaan uudelleen ja uudelleen.

Kun tilannetta tarkastellaan tarkemmin, huomataan että lapsella on voimakas tarve saada suun alueelle aistikokemuksia. ABA-ajattelussa käyttäytymistä pyritään ymmärtämään sen taustalla olevan tarpeen kautta: mitä lapsi hakee toiminnalla ja miten sama tarve voitaisiin täyttää turvallisemmin.

Avuksi otetaan:

• turvalliset purulelut
• rouskuvat välipalat
• enemmän ohjattua aistitoimintaa
• ennakoitavaa tekemistä siirtymätilanteisiin
• sekä kodin siisteyden ylläpito niin, ettei pieniä roskia ole helposti saatavilla

Samalla lasta ohjataan vähitellen turvallisempiin vaihtoehtoihin. Kun lapsi käyttää purulelua tai muuta sovittua toimintaa, häntä voidaan kehua ja tukea heti onnistumisen hetkellä. Tavoitteena ei ole pelkkä kieltäminen, vaan turvallisemman toimintatavan opettaminen.

Vähitellen käyttäytyminen alkaa usein vähentyä, kun lapsi saa saman tarpeen täytettyä turvallisemmalla tavalla.

Milloin kannattaa hakea apua?

Picaan kannattaa hakea ammattilaisen apua erityisesti silloin, jos:

• lapsi nielee toistuvasti vaarallisia asioita
• käyttäytyminen lisääntyy nopeasti
• epäillään ravintoainepuutoksia
• tai toiminta aiheuttaa terveysriskejä

Neuvola, lastenlääkäri, toimintaterapeutti tai käyttäytymisen asiantuntija voi auttaa selvittämään käyttäytymisen syitä ja löytämään turvallisia vaihtoehtoja.

Lähteet

• CDC – Pica, Autism, and Other Disabilities
• CDC – Prevalence of Pica in Preschoolers with Autism Spectrum Disorder
• Cleveland Clinic – Pica
• MedlinePlus – Pica
• NCBI Bookshelf – Pica Overview

Pica ja autismikirjon lapsi – kun lapsi syö asioita, jotka eivät ole ruokaa

Pica tarkoittaa käyttäytymistä, jossa ihminen laittaa suuhunsa tai nielee asioita, jotka eivät ole ruokaa. Näitä voivat olla esimerkiksi pöly, paperi, hiukset, hiekka, muovi tai pienet roskat. Picaa esiintyy erityisesti pienillä lapsilla, mutta sitä nähdään tavallista enemmän myös autistisilla lapsilla ja kehitysvammaisilla henkilöillä.

Tutkimuksissa on havaittu, että pica on huomattavasti yleisempää autismikirjon lapsilla kuin muulla väestöllä. Taustalla voi olla esimerkiksi:

• aistihakuisuus
• tarve pureskella tai saada voimakkaita tuntoaistimuksia
• stressi tai kuormitus
• kommunikaation vaikeudet
• joskus myös ravintoainepuutokset, kuten raudan tai sinkin puute

Monelle autistiselle lapselle kyse ei ole “tuhmuudesta” tai uhmakkuudesta, vaan tavasta säädellä omaa oloa ja hermostoa. Suuhun laittaminen voi tuntua rauhoittavalta tai kiinnostavalta aistikokemukselta.

Esimerkki arjesta

Kotona vanhempi huomaa, että 6-vuotias autistinen lapsi keskittyy lattialla oleviin pölypalleroihin ja pieniin roskiin. Hän poimii niitä sormillaan ja vie suuhun, vaikka ympärillä olisi leluja ja muuta tekemistä.

Tilanne toistuu erityisesti silloin, kun:

• lapsi on väsynyt
• ympäristö on levoton
• tai tekeminen loppuu kesken

Aluksi vanhempi yrittää kieltää toimintaa jatkuvasti, mutta huomaa nopeasti, ettei pelkkä kielto auta. Lapsi palaa samaan toimintaan uudelleen ja uudelleen.

Kun tilannetta tarkastellaan tarkemmin, huomataan että lapsella on voimakas tarve saada suun alueelle aistikokemuksia. Avuksi otetaan:

• turvalliset purulelut
• rouskuvat välipalat
• enemmän ohjattua aistitoimintaa
• sekä kodin siisteyden ylläpito niin, ettei pieniä roskia ole helposti saatavilla

Vähitellen käyttäytyminen alkaa vähentyä, kun lapsi saa saman tarpeen täytettyä turvallisemmalla tavalla.

Milloin kannattaa hakea apua?

Picaan kannattaa hakea ammattilaisen apua erityisesti silloin, jos:

• lapsi nielee toistuvasti vaarallisia asioita
• käyttäytyminen lisääntyy nopeasti
• epäillään ravintoainepuutoksia
• tai toiminta aiheuttaa terveysriskejä

Neuvola, lastenlääkäri tai toimintaterapeutti voi auttaa selvittämään käyttäytymisen syitä ja löytämään turvallisia vaihtoehtoja.

Lähteet

• CDC – Pica, Autism, and Other Disabilities

• CDC – Prevalence of Pica in Preschoolers with Autism Spectrum Disorder

• Cleveland Clinic – Pica

• MedlinePlus – Pica

• NCBI Bookshelf – Pica Overview