Autismikirjon lapsille oman ja toisen näkökulman erottaminen on usein haasteellista. Mielen teorian oppiminen ei kuitenkaan ala monimutkaisista tehtävistä, vaan hyvin konkreettisista, jaettavista kokemuksista: minä teen – sinä teet, minun esine – sinun esine, ja lopulta siitä, mitä toinen tietää tai ei tiedä. Tässä postauksessa esitellään kolme helppoa ja arkeen sopivaa harjoitusta, joilla mielen teorian taitojen rakentaminen voidaan aloittaa heti leikin kautta.
Vaihe 1: Minä–sinä – oman ja toisen toiminnan mallintaminen
Harjoitus
1. Aikuinen tekee jonkin yksinkertaisen toiminnon omalla esineellään ja sanoo:
“Minä teen näin.”
2. Lapsi toistaa saman toiminnon omalla esineellään ja sanoo:
“Sinä teet näin.” samalla osoittaen aikuisen esinettä.
Esimerkkejä
- Lelun ajaminen tietä pitkin
- Palikan laittaminen päällekkäin
- Lusikan käyttö ruokailussa
Tavoite: Lapsi oppii erottamaan oman tekemisen ja toisen tekemisen, tunnistaa toisen näkökulman ja harjoittelee vuorottelua ja yhteistä tarkkaavuutta.
Vaihe 2: Minun–sinun – henkilökohtaiset tavarat ja omistajuus
Harjoitus
Molemmilla on omat esineet (esim. aikuisella muki ja lapsella auto).
Aikuinen mallittaa: “Tämä on minun.”
Lapsi ottaa oman esineensä.
Vaihto: “Tämä on sinun.” — lapsi osoittaa aikuisen esinettä tai antaa sen.
Harjoitusta voi laajentaa leikkiin, lautapeleihin, pukemiseen tai ruokailuun.
Tavoite: Lapsi ymmärtää, mikä kuuluu hänelle ja mikä toiselle, ja harjaantuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja jakamisessa.
Vaihe 3: Piiloleikki – kohti näkökulman eriytymistä
Harjoitus
1. Aikuinen piilottaa esineen ja sanoo:
“Katso, mihin se meni.”
Lapsi etsii.
2. Kun esineen pysyvyys ymmärretään, siirrytään lapsen piilottamiseen ja aikuisen etsimiseen.
3. Harjoitusta laajennetaan vuorotteluun ja odottamiseen.
Tavoite: Lapsi oppii, että muut eivät näe tai tiedä samoja asioita kuin hän, harjoittelee odottamista ja toisten näkökulman huomioimista — keskeinen askel mielen teorian kehittymisessä.
Arjen lisävinkki: vuorottelua vaativat pelit
Vuorottelun perustaitoja voi harjoitella yksinkertaisilla peleillä, jotka lisäävät yhteistä iloa ja kokemusta:
- Noppapelit
- Pallon heitto ja kopittaminen
- Saippuakuplien puhaltaminen vuoroissa
”Minun vuoro / Sinun vuoro” -mallinnus leikin sisällä
(“Minä heitän – sinä heität”)
Vuorottelun vahvistaminen rakentaa pohjan yhteiselle leikille ja myöhemmille monimutkaisemmille mielen teoria -tehtäville.
Käytännön toteutuksen vinkit
- Aloita konkreettisista, lapselle tutuista esineistä ja toiminnoista.
- Tee harjoituksista lyhyitä ja toistuvia.
- Mallita selkeästi ja sanoita ääneen.
- Vahvista onnistumisia heti ja innostuneesti.
- Hyödynnä arjen tilanteita: ruokailu, pukeminen, leikki ja pihaleikit.
Yhteenveto
Minä–sinä, minun–sinun ja piiloleikki muodostavat yksinkertaisen ja tehokkaan aloituspolun mielen teorian taitojen harjoittelulle. Ne auttavat lasta hahmottamaan oman ja toisen näkökulman eron ja antavat kokemuksia jaetusta toiminnasta, odottamisesta ja vuorottelusta. Harjoitukset sopivat päiväkoteihin, kotiin ja kuntoutukseen — ja niiden paras vaikutus syntyy ilosta ja yhdessä tekemisestä. Lähteet
Baron-Cohen, S., Leslie, A. M., & Frith, U. (1985). Does the autistic child have a “theory of mind”? Cognition, 21(1), 37–46.
Baron-Cohen, S. (1995). Mindblindness: An Essay on Autism and Theory of Mind. MIT Press.
Carpenter, M., Nagell, K., & Tomasello, M. (1998). Social cognition, joint attention, and communicative competence from 9 to 15 months of age. Monographs of the Society for Research in Child Development, 63(4), i–174.
Gould, E. N., Tarbox, J., O’Hora, D., & Noone, S. (2011). Teaching children with autism a basic component skill of perspective taking. Behavior Analysis in Practice, 4(1), 35–43.
Hadwin, J., Baron‐Cohen, S., Howlin, P., & Hill, K. (1996). Can we teach children with autism to understand emotions, belief, or pretence? Development and Psychopathology, 8(2), 345–365.
Koegel, R. L., & Koegel, L. K. (2006). Pivotal Response Treatments for Autism: Communication, Social, & Academic Development. Brookes Publishing.
Schreibman, L., Dawson, G., Stahmer, A. C., et al. (2015). Naturalistic Developmental Behavioral Interventions: Empirically validated treatments for autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45, 2411–2428.
Tomasello, M. (1999). The Cultural Origins of Human Cognition. Harvard University Press.
Lisää kommentti
Kommentit