Monilla autismikirjon lapsilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Osa lapsista puhuu, mutta kielen käyttö ei vielä ole sosiaalisesti joustavaa. Osa käyttää kaikupuhetta eli echolaliaa, jossa toistetaan ulkoa opittuja fraaseja esimerkiksi lastenohjelmista. Joillakin lapsilla puhe on hyvin niukkaa tai se ei ole vielä kehittynyt lainkaan.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa autismikirjon lapsista kohtaa jossain kehitysvaiheessa suuria haasteita puheen oppimisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät he voisi oppia kommunikoimaan. Kommunikaatio voi kehittyä monikanavaisesti – puheen lisäksi eleiden, kuvien, viittomien ja puhelaitteiden avulla.
AAC (Augmentative and Alternative Communication) ei ole erillinen kommunikaation muoto, vaan väline, jonka avulla samoja kielellisiä operantteja voidaan toteuttaa silloin kun puhe ei vielä toimi lapsen ensisijaisena vastausmuotona.
Monilla autismikirjon lapsilla on erilaisia haasteita kommunikaatiossa. Osa lapsista puhuu, mutta kielen käyttö ei vielä ole sosiaalisesti joustavaa. Osa käyttää kaikupuhetta eli echolaliaa, jossa toistetaan ulkoa opittuja fraaseja esimerkiksi lastenohjelmista. Joillakin lapsilla puhe on hyvin niukkaa tai se ei ole vielä kehittynyt lainkaan.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa autismikirjon lapsista kohtaa jossain kehitysvaiheessa suuria haasteita puheen oppimisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät he voisi oppia kommunikoimaan. Kommunikaatio voi kehittyä monikanavaisesti – puheen lisäksi eleiden, kuvien, viittomien ja puhelaitteiden avulla.
AAC (Augmentative and Alternative Communication) ei ole erillinen kommunikaation muoto, vaan väline, jonka avulla samoja kielellisiä operantteja voidaan toteuttaa silloin kun puhe ei vielä toimi lapsen ensisijaisena vastausmuotona.
Mikä on AAC?
AAC (Augmentative and Alternative Communication) tarkoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla puhetta täydennetään tai korvataan.
Niitä ovat esimerkiksi:
- eleet ja ilmeet
- viittomat
- kuvakommunikaatio (esim. PECS)
- kommunikointitaulut
- puhesyntetisaattorit ja sovellukset
AAC ei ole yksi menetelmä, vaan järjestelmä, joka tukee viestintää silloin kun puhe ei vielä riitä tai ei ole ensisijainen kanava.
AAC ei ole viimeinen keino
Usein ajatellaan virheellisesti, että AAC olisi “viimeinen vaihtoehto”. Todellisuudessa se on usein keskeinen väline, joka:
- mahdollistaa tarpeiden ilmaisun
- vähentää turhautumista
- tukee vuorovaikutusta
- ja voi jopa edistää puheen kehittymistä
AAC:n tarkoitus ei ole korvata puhetta, vaan mahdollistaa onnistunut kommunikaatio heti alusta alkaen.
AAC VB/ABA-näkökulmasta
Kielellisen käyttäytymisanalyysin (VB/ABA) näkökulmasta AAC ei ole erillinen taito, vaan väline, jota voidaan käyttää kaikissa kielellisissä operanteissa.
🟦 Mand (pyytäminen) + AAC
AAC on usein vahvimmillaan mandien tukena.
Esimerkkejä:
- lapsi painaa “mehu” → saa mehua
- PECS-kuva “pallo” → saa pallon
- laite: “haluan keinua” → aikuinen toteuttaa pyynnön
👉 AAC tekee pyytämisestä onnistunutta ja motivoivaa.
🟩 Echoic (toisto) + AAC
AAC voi tukea mallin jäljittelyä.
Esimerkkejä:
- aikuinen sanoo “auto” → lapsi valitsee “auto” laitteesta
- PECS: lapsi toistaa saman kuvan
- yhdistää äänen ja symbolin
👉 AAC vahvistaa sanan ja merkityksen yhteyttä.
🟨 LR (kuuloymmärrys) + AAC
AAC tukee kielen ymmärtämistä.
Esimerkkejä:
- “näytä koira” → lapsi osoittaa koiran kuvan
- “anna pallo” → lapsi valitsee oikean symbolin
- valinta useasta kuvasta
👉 AAC tekee kuullusta kielestä näkyvää ja toiminnallista.
🟥 Tact (nimeäminen) + AAC
AAC mahdollistaa ympäristön nimeämisen.
Esimerkkejä:
- lapsi näkee auton → valitsee “auto”
- osoittaa kuvaa → nimeää symbolilla
- yhdistää esineen ja sanan
👉 AAC tukee symbolista nimeämistä ja sanavarastoa.
🟪 Intraverbal (keskustelu) + AAC
AAC tukee muistia ja keskustelua.
Esimerkkejä:
- “Mitä teit koulussa?” → “leikin”
- lauseen täydentäminen: “Minä menen…” → “kauppaan”
- kysymyksiin vastaaminen symbolien avulla
👉 AAC mahdollistaa vuorottelun ja keskustelun rakentumisen.
Total Communication – kaikki kanavat yhdessä
AAC toimii parhaiten, kun sitä ei käytetä yksin.
Total Communication tarkoittaa, että:
- puhe
- kuvat
- viittomat
- eleet
toimivat yhdessä.
Esimerkiksi lapsi voi:
- antaa kuvan “pallo”
- osoittaa palloa
- ja myöhemmin sanoa “pallo”
👉 kaikki kanavat vahvistavat samaa merkitystä.
Yleisiä AAC-menetelmiä
PECS (Picture Exchange Communication System)
PECS etenee vaiheittain:
- kuvan antaminen
- kuvan hakeminen
- valinta
- lauseet (“Haluan + kohde”)
- vastaaminen
- spontaani käyttö ja kommentointi
Viittomat
Viittomat voivat tukea puhetta, mutta niiden käyttö riippuu lapsen motorisista ja kielellisistä taidoista.
Eleet ja ilmeet
Eleet ovat tärkeä ja usein aliarvioitu kommunikaatiomuoto, joka tukee kaikkea muuta viestintää.
Low-tech ja high-tech
- low-tech: kuvat, taulut, symbolit
- high-tech: tabletit ja puhesovellukset
AAC arjessa
AAC toimii parhaiten arjen tilanteissa:
- leikissä
- ruokailussa
- pukemisessa
- siirtymissä
Esimerkiksi leikkitilanteessa lapsi antaa kuvan “pallo”, saa pallon, ja aikuinen mallintaa samalla sanan “pallo”. Myöhemmin lapsi voi alkaa sanoa tai yhdistää useampia sanoja, kuten “iso pallo”.
Yhteenveto
AAC tarjoaa lapselle:
- keinon ilmaista itseään
- mahdollisuuden osallistua vuorovaikutukseen
- vähentyneen turhautumisen
- paremmat oppimisen edellytykset
AAC ei ole vaihtoehto puheelle, vaan väline, joka mahdollistaa kielen kehittymisen kaikissa muodoissaan.
Ganz, J. B., Earles-Vollrath, T. L., & Cook, K. E. (2012). PECS and social communication outcomes in children with autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 42(1), 60–74.
Holt, J. L. (2017). Onko lapseni saavuttanut täyden potentiaalinsa kommunikaatiossa? Autism Parenting Magazine. Saatavilla: https://www.autismparentingmagazine.com/has-my-child-reach-full-communicative-potential/
Nunes, D. R. P. (2008). AAC-interventiot autismissa: tutkimusyhteenveto. International Journal of Special Education, 23(2), 17–26. Saatavilla: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ814395.pdf
NIDCD. (2017). Autismikirjon häiriö: Lasten kommunikaatio-ongelmat. National Institute on Deafness and Other Communication Disorders. Saatavilla: https://www.nidcd.nih.gov/health/autism-spectrum-disorder-communication-problems-children#3
Alla video vertaisvälitteisestä vuorovaikutuksesta kommunikaatiolaitteen avustuksella:
Lisää kommentti
Kommentit