ASI-terapia ja aistisäätely erityisopetuksessa – vinkkejä arkeen

Sensorinen integraatio tarkoittaa aivojen kykyä yhdistää eri aisteista tuleva tieto muodostaen kokonaiskuvan kehosta ja ympäristöstä. Kun tämä prosessi toimii, lapsi pystyy liikkumaan, oppimaan ja säätelemään omaa vireystilaansa ja tunteitaan.

Proprioseptiikka ja aistisäätely

Keskeinen osa ASI-terapiaa on proprioseptiikka, eli kehon sisäinen aisti. Se kertoo aivoille, missä asennossa kehon osat ovat ja miten ne liikkuvat. Proprioseptiikka auttaa lapsia säätämään voimaa, hallitsemaan liikkeitä ja tasapainoa sekä suunnittelemaan seuraavia liikeratoja.

Aistisäätelyssä lapsi oppii tunnistamaan, milloin hän tarvitsee liikettä, painetta tai rauhoittavia aistimuksia, ja ASI-harjoitukset tukevat tätä kykyä.

Harjoituksia erityisopetukseen ja arkeen

1. Tasapainoradat

• Kävely, hyppiminen ja kiipeily tyynyillä, matoilla tai kevyillä alustoilla.

• Arjen vinkki: Tee “siivousrata” – lapsi kerää lelut laatikoihin, mutta kulkee tyynyjen tai maton yli siirtäessään esineitä.

2. Painoharjoitukset

• Peiton alla rullautuminen, pienten laatikoiden työntäminen, kevyt reppu selässä.

• Arjen vinkki: Anna lapsen kantaa ruokaa tai kirjoja luokassa “vahvuuslaukussa”, jolloin liike ja proprioseptiikka yhdistyvät arkeen.

3. Vetoleikit ja köysiharjoitukset

• Köyden, säkkityynyn tai kumipatjan vetäminen, lelun työntäminen tai vetäminen.

• Arjen vinkki: Leikkitunnilla vedä esimerkiksi pientä vaunua tai laatikkoa yhdessä, jolloin harjoitus on hauska ja sosiaalinen.

4. Käsien ja sormien harjoitukset

• Maissinjyvät: Kaivaminen, kaataminen ja siirtely tukee hienomotoriikkaa ja sormien proprioseptiikkaa.

• Taikahiekka: Puristaminen ja muovaaminen vahvistaa käsiä ja rauhoittaa.

• Muovailuvaha: Muovaus, numerot tai kirjaimet leikin kautta tukevat käsien lihaksia ja keskittymistä.

• Vesihelmet: Pujottelu ja siirtely kehittävät käden–silmän koordinaatiota ja tarkkuutta.

Arjen vinkki: Tee “aistipöytiä” luokkaan, joissa lapset voivat vuorotellen käyttää maissinjyviä, taikahiekkaa, muovailuvahaa ja vesihelmiä pienissä leikeissä tai harjoituksissa.

5. Liike ja rytmi

• Pomppiminen trampoliinilla, tanssi tai liikkuminen musiikin tahdissa.

• Arjen vinkki: Liikuta lapsia pienen “rytmihetken” kautta vaikka välitunnilla  tai tauoilla– .

Käytännön vinkkejä arkeen

1. Aloita lyhyesti ja turvallisesti: Muista lapsen vireystila ja kiinnostus.

2. Sisällytä arjen rutiineihin: Pukeminen, siivous, piirtäminen – kaikki voidaan tehdä aistia tukevina harjoituksina.

3. Yhdistä leikkiin ja vuorovaikutukseen: Motivoi lasta ja tue sosiaalisia taitoja.

4. Havainnoi vireystilan muutoksia: Rauhoittavat materiaalit (muovailuvaha, vesihelmet) auttavat keskittymään; energian purkamiseen sopivat maissinjyvät ja painoharjoitukset.

5. Pyydä apua tarvittaessa: ASI-terapiaan perehtynyt toimintaterapeutti voi antaa yksilöllisiä harjoituksia.

Lopuksi:
ASI-terapia ei ole vain erillinen terapiatuokio, vaan tapa tarkastella lapsen aisteja ja liikkumista koko koulupäivän aikana. Sensoristen harjoitusten avulla voidaan tukea aistisäätelyä, kehonhallintaa ja oppimisen valmiuksia, ja samalla lisätä lapsen itsevarmuutta ja osallistumista arjen toimintoihin.

Lähteet

1. Ayres, A. Jean (2005). Aistimusten aallokossa – sensorisen integraation häiriö ja terapia. Suom. versio.

2. Sity ry. Sensorinen integraatio ja ASI-terapia. https://sity.fi/sensorinen-integraatio

3. Schaaf, R.C. & Mailloux, Z. (2015). Clinician’s Guide for Implementing Ayres Sensory Integration®.