Tiedot
Hallinta yhdessä ja siirtymät mukavasta haastavampaan
Monet autistiset lapset tarvitsevat selkeyttä ja ennakoitavuutta. Silloin pienikin muutos voi tuntua uhkaavalta.
Esimerkiksi jotkut haluavat katsoa jokaisen kaapin sisälle tullessaan päiväkotiin tai terapiaan, ja jos ovet ovat lukossa, tilanne voi tuntua kestämättömältä.
Toisilla taas vaihtuu viikoittain, pitääkö kaappien olla auki vai kiinni.
Nämä tilanteet kuvaavat sitä, miten vahva tarve lapsella voi olla hallinnan tunteeseen – ja kuinka pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys arjen sujumisessa.
Seuraavassa esitellään kaksi menetelmää, joilla lapsen joustavuutta voidaan tukea: jaettu kontrolli ja kolmiportainen malli siirtymiin.
1. Jaettu kontrolli – hallinta yhdessä
Jaettu kontrolli (shared control) tarkoittaa sitä, että lapsi ja aikuinen jakavat hallinnan tilanteessa.
Aikuinen ohjaa tavoitteita ja toimintaa, mutta lapsella säilyy tunne omasta vaikutusmahdollisuudesta.
Tämä periaate on keskeinen monissa luonnollisissa oppimismenetelmissä, kuten EMT:ssä ja Project ImPACTissa, ja se on erityisen hyödyllinen, kun tavoitteena on lisätä lapsen motivaatiota, osallistumista ja joustavuutta.
Kun lapsi saa päättää jotakin – vaikka pienenkin asian, kuten missä järjestyksessä tehtävät tehdään tai mitä lelua käytetään – hän kokee, että tilanne on turvallinen ja hallittavissa. Tämä tunne luo perustan oppimiselle ja yhteistyölle.
Miten jaettu kontrolli näkyy arjessa
Aikuinen voi pitää kiinni tavoitteista, mutta antaa lapselle valinnan mahdollisuuksia:
-
“Valitsetko, aloitetaan palikoilla vai autoleikillä?”
-
“Haluatko katsoa ensin yhden kaapin vai kaksi?”
-
“Laitetaanko kaapin ovet kiinni yhdessä, vai jätetäänkö ne vielä hetkeksi auki?”
Aikuinen voi myös rajata tilanteen määrällisesti. Esimerkiksi kaappien avaamisessa aikuinen näyttää sormilla, montako ovea lapsi saa avata – yhden tai kaksi.
Näin lapsi saa tunteen, että hän voi vaikuttaa tilanteeseen, mutta aikuinen säilyttää toiminnan rakenteen.
Tällä tavalla lapsi oppii vähitellen sietämään muutoksia ja siirtymiä.
Hallinta ei katoa – se vain jaetaan.
Jaettua kontrollia voidaan hyödyntää myös siirtymätilanteissa.
Esimerkiksi kun timer soi, aikuinen ilmoittaa toiminnan päättyvän. Jos lapsi pyytää lisäaikaa, aikuinen voi asettaa timerin uudelleen ja näyttää lapselle sen käynnistymisen.
Lapsi huomaa, että hänen viestinsä vaikuttaa tilanteeseen, mutta samalla säilyy ennakoitavuus ja yhteinen rakenne.
2. Kolmiportainen malli siirtymiin – mukavasta mukavaan ja siitä eteenpäin
Joustavuus ei synny hetkessä. Sitä voidaan harjoitella vaiheittain kolmiportaisen mallin avulla.
Tässä mallissa lapsi oppii siirtymään vähitellen mukavasta toiminnasta kohti haastavampia tilanteita.
-
Mukavasta mukavaan: Aloita siirtymät kahden mieluisan toiminnan välillä (esim. leikki autolla → keinuminen).
-
Mukavasta neutraaliin: Kun tämä sujuu, siirrytään tilanteisiin, joissa toinen toiminta on vähemmän kiinnostava (esim. leikki → käsien pesu).
-
Mukavasta ei-mukavaan: Lopulta lapsi harjoittelee siirtymistä tilanteisiin, jotka eivät kiinnosta lainkaan (esim. leikki → pukeutuminen ulos).
Tärkeää on, että siirtymät ovat ennakoitavia, lyhyitä ja vahvistavia.
Jokaisen onnistuneen siirtymän jälkeen lapsi saa positiivista palautetta – kehuja, yhteistä iloa tai palkitsevaa toimintaa seuraavaksi.
Tarvittaessa voidaan käyttää ensin–sitten-kuvatukea, joka auttaa lasta hahmottamaan, mitä tapahtuu nyt ja mitä sen jälkeen.
Pienet muutokset, suuri vaikutus
Jos lapsi haluaa katsoa kaapit ennen terapiaa, voidaan aluksi hyväksyä tämä rutiini.
Vähitellen aikuinen voi ehdottaa, että tänään katsotaan vain kaksi kaappia ja huomenna yksi.
Samalla voidaan antaa lapselle vaikutusvaltaa:
“Valitse sinä, mikä kaappi tänään avataan.”
Näin lapsi harjoittelee joustoa pienin askelin – ilman, että turvallisuuden tunne katoaa.
Yhteenveto
Jaettu kontrolli ja kolmiportainen malli siirtymiin ovat kaksi erilaista mutta toisiaan täydentävää tapaa tukea autismikirjon lapsen joustavuutta.
-
Jaettu kontrolli korostaa yhteistä hallintaa ja vuorovaikutusta tässä hetkessä.
-
Kolmiportainen malli puolestaan tarjoaa rakenteellisen tavan harjoitella siirtymiä vaiheittain.
Kun lapsi oppii, että tilanteet eivät ole uhkaavia ja että aikuiseen voi luottaa, hänen kykynsä siirtyä, joustaa ja oppia kasvaa luonnollisesti.
Lähteet
Koegel, R. L., & Koegel, L. K. (2006). Pivotal Response Treatments for Autism: Communication, Social, and Academic Development. Paul H. Brookes Publishing.→ Shared control -periaate ja lapsen valintojen hyödyntäminen motivaation ja joustavuuden tukemisessa.
Schreibman, L., Dawson, G., Stahmer, A. C., et al. (2015). Naturalistic developmental behavioral interventions: Empirically validated treatments for autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45(8), 2411–2428.→ Luonnollisten ABA-menetelmien (NDBI) tausta ja yhteys hallinnan jakamiseen ja siirtymien harjoitteluun.
Lisää kommentti
Kommentit