Usein autismikirjon lapsi oppii taidon yhdessä ympäristössä tai henkilön kanssa, mutta ei osaa käyttää sitä muualla. Tätä kutsutaan yleistämisen vaikeudeksi. Esimerkiksi lapsi saattaa osata pyytää “pallon” terapeutin kanssa, mutta ei tee sitä kotona tai varhaiskasvatuksessa.
Yleistämisen ongelma ei ratkea itsestään – yleistäminen täytyy suunnitella ja opettaa systemaattisesti (Stokes & Baer, 1977).
Miten taitoja yleistetään?
Harjoittele taitoa eri paikoissa
-
Sama taito opetetaan sekä terapiassa, kotona että varhaiskasvatuksessa. Esimerkiksi “istu tuolille” harjoitellaan sekä leikissä, ruokailussa että siirtymätilanteessa. Kun ympäristö vaihtelee, taidon käyttö laajenee.
-
Vaihtele henkilöitä ja vertaisia
Jos lapsi oppii taidon vain yhdeltä aikuiselta, se ei siirry arkeen. Harjoittele taitoa eri ihmisten kanssa – terapeutti, opettaja, avustaja, vanhempi, sisarus tai kaveri. -
Käytä eri materiaaleja ja tilanteita
os lapsi oppii laskemaan punaisilla palikoilla, hänen tulee harjoitella myös vihreillä, puisilla, sormilla laskemista ja lopulta kirjan harjoituksilla. Jos tervehtiminen onnistuu ovella, sitä harjoitellaan myös puistossa, kaupassa ja vaikka videoyhteydessä. -
Vaihtele ohjeita ja häivytä vihjeet
Yleistämisessä on tärkeää, että lapsi ymmärtää erilaisia ohjeita samaan toimintaan:
-
“Tule tänne”
-
“Istu tähän”
-
“Missä on sinun paikkasi?”
Samaan aikaan vihjeitä häivytetään asteittain: aluksi käytetään selkeitä ohjeita ja ympäristön vihjeitä, sitten pelkkiä sanoja, ja lopulta lasta kannustetaan toimimaan ilman apua.
Esimerkiksi yhteisessä tilanteessa annettu ohje “mennään omille paikoille” voi alkuun sisältää aikuisen osoittavan liikkeen, sanojen tuen ja vaikka kuvan paikoista. Vähitellen liike ja kuva poistuvat, kun lapsi ymmärtää pelkän sanallisen ohjeen.
Miten yleistämistä tuetaan kuntoutuksessa?
Terapeutin tai kuntouttajan tehtävänä ei ole vain opettaa taitoa, vaan rakentaa silta lapsen arkeen:
-
Ohjataan vanhempia ja varhaiskasvatusta.
-
Tehdään yhteisiä harjoituksia kotiin ja päiväkotiin.
-
Käytetään kuvia tai videoita ohjeena.
-
Harjoitellaan taitoa myös leikin ja vertaisvuorovaikutuksen kautta, ei pelkästään jäsentyneessä, erillisessä tilassa harjoiteltuna.
Esimerkki arjesta
Eemeli oppi pyytämään “auta” ensin terapiassa kuvalla, sitten kotona äidin kanssa ja lopulta päiväkodissa hoitajan kanssa. Kun taitoa harjoiteltiin eri paikoissa ja eri aikuisten kanssa, se siirtyi osaksi Eemelin arkea. Samaa periaatetta voi käyttää pukemisessa, WC-taidoissa tai kaverin kanssa leikkimisessä.
Yhteenveto
Taidon yleistyminen ei tapahdu itsestään. Kun lapsi osaa taidon vain tietyssä ympäristössä, hän ei välttämättä osaa soveltaa sitä muiden kanssa tai muissa ympäristöissä. Yleistämisen tukeminen vaatii yhteistyötä, johdonmukaisuutta ja vaihtelua.
Pienillä muutoksilla ja suunnitelmallisuudella voi tehdä suuren eron: taito ei jää pelkäksi harjoitukseksi vaan tulee osaksi lapsen omaa elämää.
Muista: yleistäminen vaatii usein aikaa ja monta toistoa – mutta jokainen pieni askel vie lasta kohti itsenäisempää arkea.
Seuraavassa blogipostauksessa jatkuu sama teema. Lapsen taidot eivät välttämättä siirry uuteen ryhmään tai päiväkotiin siirryttäessä.
Lähteet
Stokes, T. F., & Baer, D. M. (1977). An implicit technology of generalization. Journal of Applied Behavior Analysis, 10(2), 349–367. https://doi.org/10.1901/jaba.1977.10-349
Lisää kommentti
Kommentit