Käyttäytymisen ketjuttaminen ja vähittäinen muokkaaminen– pienin askelin kohti uusia taitoja

Kun opetellaan uusia taitoja, erityisesti autismikirjon lasten kanssa, on tärkeää osata pilkkoa tekeminen sopivan pieniin osiin. Käyttäytymisen vähittäinen muokkaaminen ja ketjuttaminen ovat kaksi tehokasta menetelmää, joita voi hyödyntää niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussa – ja erityisesti arjen taitojen opettamisessa.

Mitä eroa on vähittäisellä muokkaamisella ja ketjuttamisella?

Vähittäinen muokkaaminen (engl. shaping) tarkoittaa käyttäytymisen muovaamista pienin askelin kohti tavoitetta. Lopputulos on selvillä, mutta lapsi ei vielä osaa sitä. Harjoittelu aloitetaan helpoimmasta versiosta ja palkitaan jokaista pientä edistysaskelta.
Esimerkiksi jos tavoitteena on, että lapsi sanoo sanan “vesi”, voidaan aluksi palkita pelkkä äänne (“v…”), sitten pidempi yritys (“ve…”) ja lopulta koko sana “vesi”. Jokainen askel on arvokas!

Ketjuttaminen (engl. chaining) tarkoittaa, että monivaiheinen taito jaetaan yksittäisiin osiin, jotka opetetaan järjestyksessä. Ketjuttamisessa tehdään ensin tehtäväanalyysi: mitä vaiheita taito vaatii, mitä lapsi jo osaa ja mistä kannattaa aloittaa.

👉 Esimerkiksi käsienpesussa aikuinen käy lapsen kanssa vaiheet läpi ja arvioi, mitkä kohdat sujuvat ja mitkä vaativat harjoittelua.

Ketjuttamisen muotoja ovat:

• Eteenpäin ketjuttaminen, jos lapsi osaa alussa olevia vaiheita paremmin kuin loppupään vaiheita.

• Takaperin ketjuttaminen, jos lapsi osaa toiminnon lopussa olevia vaiheita (esim. käsien kuivaamisen).

• Koko ketjun harjoittelu kerralla, jos lapsi ei tarvitse yksittäisten vaiheiden erillistä tukemista. Tämä sopii myös koko lapsiryhmän samanaikaiseen opettamiseen. (Cooper ym. 2020)

🔄 Huomio menetelmien yhdistämisestä

Usein ketjuttaminen ja vähittäismuokkaus kulkevat käsi kädessä, kuten vierekkäisissä esimerkeissä nähdään: ensin taito pilkotaan vaiheisiin (tehtäväanalyysi), ja sitten yksittäistä vaihetta muokataan vähitellen kohti tavoitesuoritusta.

🗣️ Poikkeuksena on puheen muokkaaminen sanaksi (esim. "p" → "pa" → "pallo"), jossa ei ole ketjua, vaan kyse on yhden vasteen asteittaisesta muokkaamisesta lähemmäs tavoiteltua sananmuotoa.

Ketjuttamisen käytännön esimerkkejä

1️⃣ Käsien pesu takaperin ketjuttaen

Takaperin ketjuttamisessa opetetaan ensin viimeinen vaihe. Esimerkiksi käsienpesussa voi aloittaa siitä, että lapsi oppii ensin kuivaamaan kädet, kun aikuinen on hoitanut muut vaiheet. Seuraavaksi lapsi harjoittelee hanan sammuttamista ja käsien kuivaamista. Näin onnistumisen kokemus on heti lähellä.

2️⃣ Takin pukeminen ja vähittäinen muokkaaminen yhdessä

Takin pukemisessa voi käyttää takaperin ketjuttamista ja vähittäistä muokkaamista rinnakkain. Jos vetoketjun vetäminen on vaikeaa, aikuinen voi ensin vetää sen melkein kiinni ja antaa lapsen vetää viimeiset viisi senttiä. Kun tämä sujuu, lapsi saa vetää vetoketjua yhä pidemmälle. Näin taito muotoutuu vähitellen ja pysyy osana pukeutumisen vaihetta.

📸 Hyödynnetäänkö kuvatukea?

Ketjuttamisessa kuvatuki on erinomainen apuväline. Kun opitaan monivaiheisia taitoja, kuten käsienpesua tai pukeutumista, voidaan jokainen vaihe kuvittaa selkeäksi sarjaksi. Lapsi näkee, mitä tapahtuu seuraavaksi, ja voi seurata vaiheita itsenäisesti. Näin aikuinen voi vähitellen vähentää ohjausta, ja lapsi saa onnistumisen kokemuksia.

Vähittäisessä muokkaamisessa kuvatuki ei yleensä ole pääosassa, koska kyse on yhden taidon hienosäätämisestä ja sen vahvistamisesta askel askeleelta. Esimerkiksi uuden sanan harjoittelussa tärkeintä on aikuinen, joka huomaa pienenkin edistyksen ja palkitsee siitä heti. Joskus kuvatuki voi kuitenkin auttaa hahmottamaan, mitä tavoitellaan.

💡 Muista motivointi ja joustavuus

Motivointi on kaiken A ja O. Kehuminen, kannustaminen ja lapsen mieleiset palkkiot tukevat oppimista ja pitävät harjoittelun mielekkäänä. Joskus lapsi voi jäädä jumiin yhteen vaiheeseen – silloin kannattaa palata muutama askel taaksepäin ja vahvistaa jo sujuvia osia uudelleen. Näin turhautuminen vähenee ja oppiminen pysyy myönteisenä.

🎯 Miksi nämä menetelmät ovat tärkeitä?

Ketjuttaminen ja vähittäinen muokkaaminen eivät ole vain opetusmenetelmiä – ne vahvistavat lapsen taitoa. Jokainen vaihe ja pieni onnistuminen lisäävät lapsen kokemusta osaamisesta ja itsenäisyydestä. Pienin askelin voidaan saavuttaa suuria harppauksia arjen taidoissa.

📚 Kiinnostuitko aiheesta?

Suosittelen tutustumaan näihin lähteisiin:

• Cooper, J. O., Heron, T. E. & Heward, W. L. (2020). Applied Behavior Analysis (3rd ed.). Pearson.

• Miltenberger, R. G. (2016). Behavior Modification: Principles and Procedures. Cengage Learning.

• Kohtaamisen hetki – Autistisen lapsen opetus ja kuntoutus. Oma kirjani tarjoaa käytännönläheisiä ohjeita ja esimerkkejä arjen taitojen opettamiseen autismikirjon lapsille.

• Video: Chaining Hand Washing – Autism Therapy Video