Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi (FBA): miksi lapsi käyttäytyy näin?

👦 Esimerkkitapaus: Eero ja pukemistilanne

Tilanne: Eero, 4-vuotias autismikirjon lapsi, alkaa usein huutaa ja heittäytyy lattialle, kun on aika lähteä ulos päiväkodissa.

• A (Antecedent): Aikuinen sanoo: "Nyt laitetaan ulkovaatteet päälle", mutta Eerolla ei ole aiempaa vihjettä lähestyvästä siirtymästä.

• B (Behavior): Eero huutaa ja makaa lattialla.

• C (Consequence): Aikuinen sanoo: “Okei, odotetaan vielä hetki”, jolloin Eero saa lisää aikaa sisäleikkiin.

👉 Funktionaalinen arviointi: Eero välttää siirtymän ulos ja jatkaa mieluisampaa toimintaa. Käyttäytymisen funktio on pakeneminen.

Mitä käyttäytymisen funktioita voi olla?

Eeron käytös liittyi pakenemiseen, mutta haastava käyttäytyminen voi palvella muitakin tarkoituksia. On tärkeää tunnistaa käyttäytymisen funktio, sillä tuki vaihtelee sen mukaan.

1. Huomion saaminen

Esimerkki: Lapsi huutaa, ja aikuinen kääntyy sanomaan: "Hiljaa nyt."
Tuki:

• Opeta rauhallisella hetkellä rakentava huomionpyyntö (esim. kosketa olkapäätä tai sano lapsen nimi).

• Anna suunniteltua positiivista huomiota.

• Älä vahvista ei-toivottua käytöstä huomiolla.

2. Jonkin asian haluaminen

Esimerkki: Lapsi osoittaa keksejä ja huutaa, ja aikuinen antaa keksin.
Tuki:

• Opeta rauhallisella hetkellä pyytämisen taitoja (kuva, viittoma, sana).

• Tarjoa valintoja ja hyödynnä palkkiojärjestelmää.

3. Pakeneminen tai välttäminen

Esimerkki: Eeron huutaminen lykkää pukemista.
Tuki:

• Lisää ennustettavuutta (päiväjärjestys, kuvakortit).

• Käytä siirtymävihjeitä ja ajastimia.

• Pilko tehtävät osiin.

• Opeta “tauko”- tai “riittää”-viestit.

• Vahvista positiivisesti rauhallista osallistumista.

4. Itsesäätely tai aistimuksellinen toiminta

Esimerkki: Lapsi pyörii ja ääntelee, koska se tuntuu hyvältä ja rauhoittaa.
Tuki yksilöllisiin toimintatapoihin ja aistien säätelyyn:

• Tarjoa lapselle mieluisia aistiaktiviteetteja

  • Esimerkiksi keinuminen, hyppiminen pehmustetulla alustalla, puristeltavat esineet, sensomotoriset lelut tai rauhoittava kuuntelu.

  • Valinta perustuu lapsen omiin mieltymyksiin ja havaintoihin siitä, mikä rauhoittaa tai piristää.

• Muokkaa ympäristöä

  • Vähennä liiallista melua, kirkasta valoa tai häiritseviä visuaalisia ärsykkeitä.

  • Luo rauhoittumis- tai taukopaikkoja, joissa lapsi voi itse valita säätelykeinon.

• Yksilölliset siirtymä- ja tehtävärutiinit

  • Hyödynnä visuaalisia tukia, ajastimia ja selkeitä päiväjärjestyksiä.

  • Mahdollista valinnanvapaus, joka tukee hallinnan tunnetta.

• Yhteistyö asiantuntijoiden kanssa

  • Toimintaterapeutti voi auttaa löytämään ja soveltamaan lapselle parhaiten sopivia säätelykeinoja.

  • Säännöllinen arviointi ja kokeilu auttavat tunnistamaan, mitkä keinot toimivat kussakin tilanteessa.

• Kommunikaation tukeminen

  • Opeta lapselle vaihtoehtoisia tapoja ilmaista tunteita ja tarpeita (esim. kuvat, sanat, eleet).

  • Kun lapsi pystyy viestimään, haastavaa käyttäytymistä voidaan usein ennaltaehkäistä.

• Seuraa ja dokumentoi yksilöllisiä tapoja

  • Kirjaa ylös, mitkä aistiaktiviteetit, siirtymäkeinot ja vahvistusstrategiat toimivat parhaiten.

  • Tämä auttaa henkilökuntaa ja vanhempia tarjoamaan johdonmukaista tukea

🛡

Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja viestien tukeminen

Kun tiedämme käyttäytymisen funktion, voimme ennaltaehkäistä haastavaa käyttäytymistä muokkaamalla ympäristöä ja tukemalla taitojen oppimista.

Eeron esimerkki: ennaltaehkäisy arjessa

1. Päiväjärjestys ja visuaaliset tuet

   • Eero näkee kortista, että leikin jälkeen puetaan. Aikuinen sanoittaa kuvien rinnalla, esimerkiksi: “Leikin jälkeen puetaan haalari.” Tämä vähentää epävarmuutta ja auttaa valmistautumaan siirtymään.

2. Siirtymävihjeet ja ajastimet

   • Eero saa 5 minuutin varoituksen ja näkee ajastimesta ajan kuluvan. Ennakoitavuus auttaa hallitsemaan tunteita.

3. Valinnan mahdollisuudet

   • Eero saa valita, aloitetaanko kengistä vai haalarista. Valinnan tunne lisää hallinnan kokemusta ja vähentää vastustusta.

4. Vahvistaminen

   • Eero saa kehun ja tarran, kun aloittaa pukemisen rauhassa. Tämä motivoi toistamaan haluttua käyttäytymistä.

5. Tehtävien pilkkominen ja alkuun laittaminen

   • Aikuinen auttaa hihoissa, mutta Eero vetää itse vetoketjun. Näin tehtävä tuntuu hallittavalta, mikä vähentää turhautumista.

6. Kommunikaatiokeinot

   • Eero voi näyttää "odota"-kuvaa saadakseen lisäaikaa ilman huutoa. Tämä tarjoaa vaihtoehtoisen tavan ilmaista tarpeensa ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. Samalla Eero kokee, että hänellä on osa kontrollista tilanteessa.

Andy Bondyn käytännön vinkkejä

Autismin ja haastavan käyttäytymisen kentällä pitkään työskennellyt Andy Bondy korostaa ympäristön suunnittelua ja käyttäytymisen muuttamista viestiksi:

• Pakoon pyrkivälle: opeta pyytämään taukoa kuvan tai sanan avulla.

• Huomiota hakevalle: opeta koskettamaan kevyesti olkapäähän.

• Tehtävän välttelyyn: tee tehtävä kiinnostavammaksi tai lyhyemmäksi, ja opeta sanomaan tai ilmaisemaan omalla kommunikointikeinollaan “riittää” tai “valmis”.

• Esineitä hakevalle: opeta pyytämään haluttu esine kuvalla, sanalla tai muulla kommunikointikeinolla.

👉 Kun käytös muuttuu viestiksi, se voidaan ymmärtää ja siihen voidaan vastata.

💬 Seuraava askel: toiminnallinen kommunikaatio

Haastava käyttäytyminen vähenee, kun lapsella on vaihtoehtoisia keinoja viestiä. Toiminnallinen kommunikaatio tarkoittaa sitä, että lapsi oppii vaikuttamaan ympäristöönsä rakentavilla tavoilla – esimerkiksi pyytämään, valitsemaan, torjumaan, ilmaisemaan tarpeitaan tai saamaan huomiota.

Eeron kohdalla muutos tapahtui, kun hänelle opetettiin pyytämään taukoa kuvalla ja myöhemmin sanalla “odota”. Nyt hän saa lisäaikaa ilman, että tarvitsee heittäytyä lattialle.

👉 Tämä on toiminnallisen kommunikaation ydin: kysymys ei ole vain puheesta, vaan siitä, että lapsella on toimiva ja hyväksytty tapa kertoa, mitä hän tarvitsee.

Lähteet

1. Cooper, J. O., Heron, T. E., & Heward, W. L. (2020). Applied Behavior Analysis (3rd ed.). Pearson.
   — Klassinen ja perusteellinen teos sovelletusta käyttäytymisanalyysistä, sisältää selkeän kuvauksen funktionaalisesta käyttäytymisanalyysistä ja ABC-mallista.

2. O’Neill, R. E., Horner, R. H., Albin, R. W., Sprague, J. R., Storey, K., & Newton, J. S. (1997). Functional Assessment and Program Development for Problem Behavior: A Practical Handbook (2nd ed.). Brooks/Cole Publishing.
   — Käytännönläheinen opas haastavan käyttäytymisen arviointiin ja toimintaohjelmien laatimiseen.

3. Iwata, B. A., Dorsey, M. F., Slifer, K. J., Bauman, K. E., & Richman, G. S. (1994). Toward a functional analysis of self-injury. Journal of Applied Behavior Analysis, 27(2), 197-209.
   — Yksi FBA:n keskeisistä tutkimuksista, joka esittelee käyttäytymisen funktioiden määrittämisen tärkeyden.

4. Carr, E. G., & Durand, V. M. (1985). Reducing behavior problems through functional communication training. Journal of Applied Behavior Analysis, 18(2), 111-126.
   — Artikkeli, jossa kuvataan haastavan käyttäytymisen korvaamista toiminnallisella kommunikaatiolla.

5. Bondy, A., & Frost, L. (1994). The Picture Exchange Communication System (PECS): Training manual. Pyramid Educational Consultants.
   — PECS-järjestelmän perustajat kuvaavat käytännön esimerkkejä ja tekniikoita, joiden avulla haastavaa käyttäytymistä voidaan vähentää toiminnallisen viestinnän avulla.

6. Horner, R. H., Carr, E. G., Strain, P. S., Todd, A. W., & Reed, H. K. (2002). Problem behavior interventions for young children with autism: A research synthesis. Journal of Autism and Developmental Disorders, 32(5), 423-446.
   — Tutkimussynteesi haastavien käyttäytymismuotojen tukemisesta erityisesti autismikirjolla.

7. National Professional Development Center on Autism Spectrum Disorder (NPDC). Functional Behavior Assessment and Intervention Planning.
   — Ajantasainen käytännön opas FBA:han ja interventioiden suunnitteluun, erityisesti autismikirjon lasten tukemiseen.

   1. Cooper, J. O., Heron, T. E., & Heward, W. L. (2020). Applied Behavior Analysis (3rd ed.). Pearson.
      — Klassinen ja perusteellinen teos sovelletusta käyttäytymisanalyysistä, sisältää selkeän kuvauksen funktionaalisesta käyttäytymisanalyysistä ja ABC-mallista.

   2. O’Neill, R. E., Horner, R. H., Albin, R. W., Sprague, J. R., Storey, K., & Newton, J. S. (1997). Functional Assessment and Program Development for Problem Behavior: A Practical Handbook (2nd ed.). Brooks/Cole Publishing.
      — Käytännönläheinen opas haastavan käyttäytymisen arviointiin ja toimintaohjelmien laatimiseen.

   3. Iwata, B. A., Dorsey, M. F., Slifer, K. J., Bauman, K. E., & Richman, G. S. (1994). Toward a functional analysis of self-injury. Journal of Applied Behavior Analysis, 27(2), 197-209.
      — Yksi FBA:n keskeisistä tutkimuksista, joka esittelee käyttäytymisen funktioiden määrittämisen tärkeyden.

   4. Carr, E. G., & Durand, V. M. (1985). Reducing behavior problems through functional communication training. Journal of Applied Behavior Analysis, 18(2), 111-126.
      — Artikkeli, jossa kuvataan haastavan käyttäytymisen korvaamista toiminnallisella kommunikaatiolla.

   5. Bondy, A., & Frost, L. (1994). The Picture Exchange Communication System (PECS): Training manual. Pyramid Educational Consultants.
      — PECS-järjestelmän perustajat kuvaavat käytännön esimerkkejä ja tekniikoita, joiden avulla haastavaa käyttäytymistä voidaan vähentää toiminnallisen viestinnän avulla.

   6. Horner, R. H., Carr, E. G., Strain, P. S., Todd, A. W., & Reed, H. K. (2002). Problem behavior interventions for young children with autism: A research synthesis. Journal of Autism and Developmental Disorders, 32(5), 423-446.
      — Tutkimussynteesi haastavien käyttäytymismuotojen tukemisesta erityisesti autismikirjolla.

   7. National Professional Development Center on Autism Spectrum Disorder (NPDC). Functional Behavior Assessment and Intervention Planning.
      — Ajantasainen käytännön opas FBA:han ja interventioiden suunnitteluun, erityisesti autismikirjon lasten tukemiseen.