Autismikirjon lasten kuntoutuksessa hyödynnetään monia näyttöön perustuvia menetelmiä. Tässä postauksessa esittelen 28 keskeistä menetelmää, niiden perusidean ja konkreettisen arjen esimerkin. Menetelmät perustuvat National Clearinghouse on Autism Evidence and Practice / AFIRM -ryhmän laajaan tutkimuskatsaukseen (päivitys 2020; Steinbrenner ym.), jossa tunnistettiin 28 tutkimusnäyttöön perustuvaa menetelmää. Aiemmassa raportissa (Wong ym., 2015) menetelmiä oli 27, ja vuoden 2020 päivitys toi kokonaisuuteen uuden, entistä kattavamman näkökulman autismikuntoutukseen.
In English
In autism intervention, many evidence-based methods are used to support children’s learning and participation in everyday life. In this blog post, I introduce 28 key strategies, grounded in research, with practical examples of how they can be applied. These strategies are based on the comprehensive review conducted by the National Clearinghouse on Autism Evidence and Practice (NCAEP) / AFIRM group (update 2020; Steinbrenner et al.), which identified 28 evidence-based practices for individuals on the autism spectrum. In the earlier report (Wong et al., 2015), 27 strategies were recognized, and the 2020 update expanded the list, providing an even broader and more up-to-date understanding of effective autism intervention.
1. Edeltäviin tekijöihin pohjautuvat interventiot (Antecedent-Based Interventions, ABI)
Toimintaympäristö ja tehtävien järjestys muokataan etukäteen, jotta haastava käyttäytyminen vähenee.
Arjen esimerkki: Ennen siirtymää (esim. ulkoa sisään) lapselle annetaan viiden minuutin varoitus ja näytetään siirtymäkuva.
Modify the environment and task sequence in advance to reduce challenging behavior.
Everyday example: Before a transition (e.g., coming inside), the child is given a five-minute warning and shown a transition picture.
2. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät (Augmentative and Alternative Communication, AAC)
Kuvia tai laitteita käytetään puheen tukena tai sen korvaajana.
Arjen esimerkki: Lapsi valitsee ruokakuvan ilmaistakseen, mitä haluaa syödä.
Pictures or devices support or replace speech.
Everyday example: A child selects a picture of food to indicate their snack choice.
3. Ayresin sensomotorinen integraatio (Ayres Sensory Integration, ASI)
Aistilähtöisiä toimintoja käytetään tukemaan lapsen aistitiedon käsittelyä ja itsesäätelyä. Toiminta voi olla sekä rauhoittavaa että aktivoivaa lapsen tarpeen mukaan.
Arjen esimerkki: Lapsi keinuu hitaasti ennen siirtymää rauhoittuakseen, tai nopeammin leikkitilanteessa aktivoidakseen kehoa ja vireystilaa.
Sensory activities support processing sensory information. Sensory activities help the child regulate their body and attention. They can be calming or alerting, depending on the child’s needs.
Everyday example: The child swings slowly before transitions to calm down, or more actively during play to increase alertness.
4. Käyttäytymisen liikevoimaan perustuva menetelmä (Behavioral Momentum Intervention, BMI)
Helppoja tehtäviä annetaan ennen vaikeampia motivaation lisäämiseksi.
Arjen esimerkki: Lapsi laittaa hatun päähän ennen vaikeamman vetoketjun sulkemista.
Easy tasks are given before harder ones to boost motivation.
Everyday example: The child puts on a hat before zipping a jacket.
5. Kognitiivis-behavioraaliset menetelmät (Cognitive Behavioral/Instructional Strategies, CBIS)
Lasta opetetaan tunnistamaan ja säätelemään tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä.
Arjen esimerkki: Lapsi käyttää tuntemusmittaria ja valitsee sopivan rauhoittumiskeinon.
Teach the child to recognize and regulate emotions, thoughts, and behavior.
Everyday example: The child uses a feelings scale and chooses an appropriate calming strategy.
6. Erillisvahvistaminen (Differential Reinforcement, DR)
Toivottua käyttäytymistä vahvistetaan, ei-toivottua ei.
Arjen esimerkki: Kehutaan vuoron odottamisesta, mutta ei huutamisesta.
Reinforce desired behavior, not undesired behavior.
Everyday example: Praise for waiting a turn, no response to shouting.
7. Suora opettaminen (Direct Instruction, DI)
Taidot opetetaan eksplisiittisesti, vaiheittain ja toistojen avulla.
Arjen esimerkki: Opettaja käy lapsen kanssa läpi laskemisen vaiheittain.
Teach skills explicitly, step by step, with repetition.
Everyday example: Teacher guides child through counting step by step.
8. Erillistaitojen opettaminen (Discrete Trial Training, DTT)
Taidot opetellaan selkeissä, toistuvissa harjoituksissa.
Arjen esimerkki: Lapsi harjoittelee eläinten nimiä pöydän ääressä.
Teach skills in structured, repeated trials.
Everyday example: Child practices naming animals at a table.
9. Liikunta ja kehollinen aktiivisuus (Exercise and Movement, EXM)
Fyysinen aktiivisuus tukee oppimista ja itsehallintaa.
Arjen esimerkki: Lapsi hyppii trampoliinilla ennen pöytätehtäviä.
Physical activity supports learning and self-regulation.
Everyday example: The child jumps on a trampoline before table tasks.
10. Sammuttaminen (Extinction, EXT)
Ei-toivottu käyttäytyminen vähenee, kun vahviste poistetaan.
Arjen esimerkki: Kiljuntaa ei vahvisteta, vaan lapsi opastetaan pyytämään huomiota kuvalla.
Undesired behavior decreases when reinforcement is removed.
Everyday example: Screaming ignored; child taught to request attention with a picture.
11. Funktionaalinen käyttäytymisen arviointi (Functional Behavioral Assessment, FBA)
Käyttäytymisen syy selvitetään järjestelmällisesti.
Arjen esimerkki: Havaitaan, että lapsi lyö saadakseen huomiota.
Assess the function behind behavior systematically.
Everyday example: Observations show child hits to get attention.
12. Tarkoituksenmukaisen kommunikaation harjoittelu (Functional Communication Training, FCT)
Lasta opetetaan ilmaisemaan tarpeensa hyväksyttävästi.
Arjen esimerkki: Lapsi näyttää nukkumiskuvan, kun väsyttää.
Teach the child to communicate needs appropriately.
Everyday example: Child shows “sleep” picture when tired.
13. Mallintaminen (Modeling, MD)
Lapsi näkee mallin halutusta käyttäytymisestä.
Arjen esimerkki: Aikuinen näyttää, miten odotetaan vuoroa pelissä.
The child observes a model of desired behavior.
Everyday example: Adult demonstrates turn-taking in a game.
14. Musiikkipohjaiset menetelmät (Music-Mediated Intervention, MMI)
Musiikkia käytetään vuorovaikutuksen ja taitojen tukena.
Arjen esimerkki: Lapsi harjoittelee tervehtimistä laululeikin avulla.
Music is used to support interaction and skills.
Everyday example: Child practices greeting through a song.
15. Luonnolliset menetelmät (Naturalistic Interventions, NI)
Opetus tapahtuu luonnollisissa ympäristöissä.
Arjen esimerkki: Lapsi pyytää lelua leikkiessä toisen lapsen kanssa.
Teaching occurs in natural environments.
Everyday example: Child requests a toy while playing with a peer.
16. Vanhempien toteuttamat menetelmät (Parent-Implemented Intervention, PII)
Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti kuntoutukseen.
Arjen esimerkki: Vanhempi käyttää PECS-kuvia ruokapöydässä.
Parents actively participate in intervention.
Everyday example: Parent uses PECS at the dinner table.
17. Vertaisvälitteinen ohjaus ja interventiot (Peer-Based Instruction and Intervention, PBII)
Ikätoverit tukevat oppimista ja vuorovaikutusta.
Arjen esimerkki: Toinen lapsi näyttää mallia tornin rakentamisessa.
Peers support learning and interaction.
Everyday example: One child models building a tower for another.
18. Promptaaminen (Prompting, PP)
Annetaan tukea oikean käyttäytymisen saavuttamiseksi.
Arjen esimerkki: Aikuinen osoittaa kenkää ja kysyy: “Mitä laitetaan jalkaan?”
Support is given through cues to guide behavior.
Everyday example: Adult points to shoe and asks, “What goes on your foot?”
19. Vahvistaminen (Reinforcement, R+)
Toivottua käyttäytymistä vahvistetaan palkitsemalla.
Arjen esimerkki: Lapsi saa tarran tervehtiessään aamulla.
Desired behavior is reinforced with rewards.
Everyday example: Child receives a sticker for greeting in the morning.
20. Reaktion keskeytys ja uudelleenohjaus (Response Interruption and Redirection, RIR)
Häiritsevä toiminta ohjataan tarkoituksenmukaiseen.
Arjen esimerkki: Naputtelu ohjataan palapelin tekemiseen.
Disruptive behavior is redirected to appropriate behavior.
Everyday example: Table banging redirected to puzzle activity.
21. Oman toiminnan ohjaus (Self-Management, SM)
Lasta opetetaan seuraamaan ja säätelemään omaa käyttäytymistään.
Arjen esimerkki: Lapsi rastittaa tehdyt tehtävät päiväohjelmasta.
The child is taught to monitor and regulate behavior.
Everyday example: Child checks off completed tasks on a schedule.
22. Sosiaaliset tarinat (Social Narratives, SN)
Tarinoita käytetään sosiaalisten tilanteiden jäsentämiseen.
Arjen esimerkki: Lapselle luetaan tarina hammaslääkärissä käynnistä.
Stories are used to structure social situations.
Everyday example: Child reads a story about visiting the dentist.
23. Sosiaalisten taitojen opetus (Social Skills Training, SST)
Sosiaalisia taitoja opetellaan suunnitellusti.
Arjen esimerkki: Lapsi harjoittelee pyytämistä ja kiittämistä roolileikissä.
Social skills are taught systematically.
Everyday example: Child practices requesting and thanking in role play.
24. Tehtäväanalyysi (Task Analysis, TA)
Tavoite pilkotaan pienempiin osiin.
Arjen esimerkki: Käsienpesu: hana → kostutus → saippua → huuhtelu → kuivaus.
Break a task into smaller steps.
Everyday example: Handwashing: tap → wet → soap → rinse → dry.
25. Teknologiapohjaiset menetelmät (Technology-Aided Instruction and Intervention, TAII)
Teknologiaa hyödynnetään opetuksessa.
Arjen esimerkki: Lapsi käyttää tablettia pyytääkseen leikkiä ulkona.
Technology is used to support learning.
Everyday example: Child uses a tablet to request playing outside.
26. Ajan viive (Time Delay, TD)
Vihjeen antamista viivästetään, jotta lapsi ehtii vastata itse.
Arjen esimerkki: Aikuinen odottaa 5 sekuntia ennen kuin sanoo kuvan vastauksen “auto”.
Delay giving a prompt to allow independent response.
Everyday example: Adult waits 5 seconds before saying “car” for the picture.
27. Videomallintaminen (Video Modeling, VM)
Lapsi näkee mallin videolta.
Arjen esimerkki: Lapsi katsoo videon vuorottelusta keinussa.
The child watches a video of the target behavior.
Everyday example: Child watches a video of taking turns on a swing.
28. Visuaalinen tuki (Visual Supports, VS)
Kuvia, aikatauluja tai kaavioita käytetään ymmärryksen ja ennakoinnin tukena.
Arjen esimerkki: Lapsella on kuvallinen päiväjärjestys: leikki, ruokailu, ulkoilu.
Pictures, schedules, or charts support understanding and anticipation.
Everyday example: Child has a visual daily schedule: play, meals, outdoor time.
Lähteet / Sources:
Steinbrenner, J. R., Hume, K., Odom, S. L., Morin, K. L., Nowell, S. W., Tomaszewski, B., Szendrey, S., McIntyre, N. S., Yucesoy-Özkan, S., & Savage, M. N. (2020). Evidence-Based Practices for Children, Youth, and Young Adults with Autism. The National Clearinghouse on Autism Evidence and Practice Review Team, Frank Porter Graham Child Development Institute, University of North Carolina at Chapel Hill.
Wong, C., Odom, S. L., Hume, K., Cox, A. W., Fettig, A., Kucharczyk, S., Brock, M. E., Plavnick, J. B., Fleury, V. P., & Schultz, T. R. (2015). Evidence-Based Practices for Children, Youth, and Young Adults with Autism Spectrum Disorder. Frank Porter Graham Child Development Institute, University of North Carolina at Chapel Hill.
Lisää kommentti
Kommentit