ASI-terapia ja aistisäätely erityisopetuksessa – vinkkejä arkeen

Sensorinen integraatio tarkoittaa aivojen kykyä yhdistää eri aisteista tuleva tieto muodostaen kokonaiskuvan kehosta ja ympäristöstä. Kun tämä prosessi toimii, lapsi pystyy liikkumaan, oppimaan ja säätelemään omaa vireystilaansa ja tunteitaan.

Proprioseptiikka ja aistisäätely

Keskeinen osa ASI-terapiaa on proprioseptiikka, eli kehon sisäinen aisti. Se kertoo aivoille, missä asennossa kehon osat ovat ja miten ne liikkuvat. Proprioseptiikka auttaa lapsia säätämään voimaa, hallitsemaan liikkeitä ja tasapainoa sekä suunnittelemaan seuraavia liikeratoja.

Aistisäätelyssä lapsi oppii tunnistamaan, milloin hän tarvitsee liikettä, painetta tai rauhoittavia aistimuksia, ja ASI-harjoitukset tukevat tätä kykyä.

Harjoituksia erityisopetukseen ja arkeen

1. Tasapainoradat

• Kävely, hyppiminen ja kiipeily tyynyillä, matoilla tai kevyillä alustoilla.

• Arjen vinkki: Tee “siivousrata” – lapsi kerää lelut laatikoihin, mutta kulkee tyynyjen tai maton yli siirtäessään esineitä.

2. Painoharjoitukset

• Peiton alla rullautuminen, pienten laatikoiden työntäminen ja kevyt reppu selässä voivat tarjota syväpainetta ja proprioseptistä palautetta, joka auttaa kehoa rauhoittumaan, hahmottamaan asentoa ja säätelemään vireystilaa.

  Arjen vinkki: Anna lapsen työntää ruokakärryä, kantaa kevyttä reppua tai kirjoja luokassa – näin liike ja proprioseptiikka yhdistyvät luontevasti osaksi arkea.

3. Vetoleikit ja köysiharjoitukset

• Köyden, säkkityynyn tai kumipatjan vetäminen, lelun työntäminen tai vetäminen.

• Arjen vinkki: Leikkihetkillä vedä esimerkiksi pientä vaunua tai laatikkoa yhdessä, jolloin harjoitus on hauska ja sosiaalinen.

4. Käsien ja sormien harjoitukset

• Maissinjyvät: Kaivaminen, kaataminen ja siirtely tukee hienomotoriikkaa ja sormien proprioseptiikkaa.

• Taikahiekka: Puristaminen ja muovaaminen vahvistaa käsiä ja rauhoittaa.

• Muovailuvaha: Muovailu erilaisin muotein (esimerkiksi eläimet, numerot tai kirjaimet) tukee käsien lihaksia ja keskittymistä.

• Vesihelmet: Tunnustelu ja siirtely kehittävät käden–silmän koordinaatiota ja tarkkuutta.

Arjen vinkki: Tee “aistipöytiä” luokkaan, joissa lapset voivat vuorotellen käyttää esimerkiksi maissinjyviä, taikahiekkaa, muovailuvahaa ja vesihelmiä eri työpisteillä.

5. Liike ja rytmi

• Pomppiminen trampoliinilla, tanssi tai liikkuminen musiikin tahdissa.

• Arjen vinkki: Tarjoa lapsille mahdollisuuksia lyhyisiin liikkumisen hetkiin vaikka välitunnilla  tai tauoilla.

Käytännön vinkkejä arkeen

Aloita lyhyillä tuokioilla
Lyhyet, onnistuneet vuorovaikutushetket ovat arvokkaita ja luovat pohjan pidemmälle oppimiselle.

Huomioi lapsen vireystila ja kiinnostuksen kohteet

• Onko lapsi valmis toimintaan? Tarvitseeko hän rauhoittumista vai lisää liikettä?

• Aikuisen rauhallinen äänenkäyttö, selkeä rytmi ja kiireettömyys tukevat keskittymistä.

• Mukauta oma toimintasi lapsen vireystilaan: joskus edetään hitaasti, joskus tuodaan energiaa ja innostusta.

Sisällytä aistituki arjen rutiineihin

• Pukeminen, siivous, piirtäminen ja muut jokapäiväiset tilanteet voivat toimia aistia tukevina harjoituksina.

• Pienikin liike tai voiman käyttö auttaa kehoa säätelemään vireyttä.

Yhdistä toiminta leikkiin ja vuorovaikutukseen

• Leikillisyys motivoi ja tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä.

• Vuorottelu, mallintaminen ja yhteiset oivallukset lisäävät yhteyden tunnetta.

Havainnoi vireystilan muutoksia

• Rauhoittavat materiaalit, kuten muovailuvaha tai vesihelmet, tukevat keskittymistä.

• Energian purkuun sopivat esimerkiksi painoharjoitukset: työntäminen, kantaminen, vetäminen.

Pyydä tarvittaessa tukea

• ASI-terapiaan perehtynyt toimintaterapeutti voi arvioida lapsen aistiprofiilia ja ehdottaa yksilöllisiä harjoituksia ja välineitä.

Lopuksi
ASI-terapia ei ole vain erillinen terapiatuokio, vaan tapa tarkastella lapsen aisteja ja liikkumista koko koulupäivän ajan. Sensoristen harjoitusten avulla voidaan tukea aistisäätelyä, kehonhallintaa ja oppimisen valmiuksia – ja samalla lisätä lapsen itsevarmuutta ja osallistumista arjen toimintoihin.

Lähteet

1. Ayres, A. Jean (2005). Aistimusten aallokossa – sensorisen integraation häiriö ja terapia. Suom. versio.

2. Sity ry. Sensorinen integraatio ja ASI-terapia. https://sity.fi/sensorinen-integraatio

3. Schaaf, R.C. & Mailloux, Z. (2015). Clinician’s Guide for Implementing Ayres Sensory Integration®.