Applied Behavior Analysis (ABA) – Applying ABA Principles in Therapy and Education in Finland / ABA:n periaatteiden hyödyntäminen terapioissa ja opetuksessa

Sovellettu käyttäytymisanalyysi (ABA) – teoreettiset lähtökohdat ja soveltaminen Suomessa

Autismikirjon lasten kuntoutuksessa sovellettua käyttäytymisanalyysiä (Applied Behavior Analysis, ABA) hyödynnetään kansainvälisesti yhtenä näyttöön perustuvista lähestymistavoista. Suomessa ABA ei ole virallisesti tunnustettu erilliseksi kuntoutusmuodoksi eikä sillä ole omaa ammattiryhmää, mutta sen periaatteisiin pohjautuvia menetelmiä käytetään osana monia käytännön lähestymistapoja lapsen oppimisen, kommunikaation ja käyttäytymisen tukemisessa.

Käypä hoito -suositus ei nimeä ABA:ta suoraan suositeltavaksi menetelmäksi, mutta viittaa sen periaatteisiin ja niihin pohjautuviin käytäntöihin. Esimerkiksi PECS (Picture Exchange Communication System), PRT (Pivotal Response Treatment) ja ESDM (Early Start Denver Model) rakentuvat käyttäytymisanalyysin teoreettiselle pohjalle, vaikka niiden toteutustavat ja ympäristöt vaihtelevat. Näin ABA:n periaatteita sovelletaan osittain suomalaisessa kuntoutuskäytännössä, vaikka nimikettä ei käytetä.

Suomalainen autismikuntoutuksen kenttä on viime vuosikymmeninä monipuolistunut. Tarjolla on erilaisia menetelmiä, jotka voivat toisinaan hämmentää vanhempia: käytössä on sekä luonnollisia että strukturoidumpia lähestymistapoja. Vaikuttavat menetelmät pohjautuvat tieteelliseen näyttöön ja hyödyntävät lapsen arkiympäristöjä. Strukturoidummat, aikuisjohtoiset mallit sopivat erityisesti lapsille, jotka hyötyvät selkeästä ja jäsennellystä tuesta, kun taas luonnolliset menetelmät täydentävät niitä ja tukevat oppimista luonnollisissa tilanteissa.

Yhdysvalloissa ABA on vakiintunut omaksi ammattialakseen, ja käyttäytymisanalyytikot toimivat laajasti esimerkiksi autismikuntoutuksessa, kouluissa, terveydenhuollossa ja organisaatioiden kehittämisessä. Suomessa ABA:n käyttö on toistaiseksi rajallista, eikä sen taustateoria ole vielä laajasti tunnettu eri ammattialoilla, kuten erityispedagogiikassa, puheterapiassa, psykologiassa tai toimintaterapiassa.

Tämän tekstin tavoitteena on esitellä ABA:n teoreettisia lähtökohtia ja menetelmäkirjoa sekä tarkastella niiden yhteyksiä Suomessa hyödynnettäviin lähestymistapoihin, jotta käytössä olevien kuntoutuskeinojen tausta tulee selkeämmäksi.

ABA eri ammattialoilla

Luonnolliset, leikkiin ja arkeen perustuvat ABA-menetelmät (kuten PRT, Project ImPACT, ESDM ja JASPER) tukevat monialaisesti autismikuntoutusta.

Puheterapia:

• ABA:n sovelluksia ovat mm. PECS-kuvakommunikaatio ja PRT, jotka tukevat pyytämisen, sanaston ja vuorovaikutuksen oppimista.

• Käyttäytymisen hallinta on keskeistä, jotta harjoitukset voidaan toteuttaa suunnitellusti ja lapsi pystyy osallistumaan aktiivisesti.

Erityisopetus:

• Menetelmät, kuten funktionaalinen käyttäytymisanalyysi (FBA), DTT ja ketjuttaminen, tuovat opetukseen rakennetta ja tekevät tehtävät helpommin seurattaviksi ja ennustettaviksi.

• Luonnolliset menetelmät tukevat leikin ja arjen vuorovaikutusta.

• Käyttäytymisen hallinta mahdollistaa oppimisen, koska lapsi pystyy keskittymään tehtäviin ja osallistumaan johdonmukaisesti.

Toimintaterapia:

• ABA:n vahvistaminen ja ketjuttaminen auttavat arjen taitojen harjoittelussa (esim. käsienpesu, pukeminen) strukturoidulla tavalla.

• Leikkiperustaiset lähestymistavat istuvat hyvin toimintaterapiaan.

• Käyttäytymisen hallinta on perusta, jotta harjoittelu sujuu turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Suomessa ABA:n käyttö on edelleen hajanaista ja epäsystemaattista, vaikka sen periaatteita hyödynnetään eri muodoissa – usein ilman tietoista yhteyttä tieteelliseen näyttöön. On tärkeää erottaa menetelmät, joilla on vahva tutkimusnäyttö, niistä, joiden vaikuttavuus on epävarmaa, jotta kuntoutus perustuu aina lapsen parhaaseen etuun.

ABA:n intensiivisyydestä – ei vain pöydän ääressä työskentelyä

ABA yhdistyy usein mielikuvaan yksitoikkoisesta pöydän ääressä tehtävästä harjoittelusta, mutta todellisuudessa se on tapa ymmärtää ja muokata käyttäytymistä arjen tilanteissa, kuten leikeissä, ruokailussa tai pukemisessa. Joillekin lapsille tarvitaan aluksi strukturoidumpaa opetusta, kuten DTT:tä (Discrete Trial Training), jonka vaikuttavuudesta on vahvaa tutkimusnäyttöä. DTT voi toimia lähtökohtana, josta siirrytään kohti luonnollisempia menetelmiä, kuten NET:iä.

DTT:n rooli luonnollisessa ympäristössä:

• Sanojen harjoittelu: Lapsi voi oppia pyytämään lelua spontaanisti, mutta yksittäisiä sanoja tai viittomia voidaan vahvistaa systemaattisesti DTT:n avulla.

• Leikin vaiheiden harjoittelu: Lelun oikea käyttö, leikin järjestys tai roolien vuorottelu voidaan harjoitella aikuisen ohjaamana toistojen avulla.

Näin menetelmät tukevat oppimista monipuolisesti ja auttavat taitojen siirtymistä arkeen.

ABA:n erityinen vahvuus: käyttäytymisen analyysi

ABA perustuu B.F. Skinnerin behaviorismiin (1957), jonka mukaan käyttäytyminen muovautuu seurausten perusteella: vahvistuvaa käyttäytymistä tapahtuu enemmän, kun sille seuraa miellyttävä seuraus, ja heikkenevää, kun seuraus jätetään huomiotta tai se on epämiellyttävä. ABC-malli (Antecedent-Behavior-Consequence) auttaa analysoimaan ja muokkaamaan käyttäytymistä.

Esimerkki – lelun pyytäminen rauhallisesti:

• Edeltävä tilanne: Lapsi haluaa lelun, mutta aikuinen ei anna sitä heti.

• Käyttäytyminen: Lapsi alkaa itkeä tai huutaa.

• Seuraus: Aikuinen antaa lelun; itku loppuu.

• Toimenpide: Opetetaan lasta käyttämään PECS-kuvia tai AAC:a pyytääkseen lelun rauhallisesti.

ABA-menetelmät arjessa – käytännön esimerkkejä

• Task Analysis (TA): Taitojen pilkkominen pienempiin osiin.
  Esimerkki: Käsienpesu: hana → kostutus → saippua → huuhtelu → kuivaus.

• Technology-Aided Instruction (TAII): Teknologian hyödyntäminen oppimisessa.
  Esimerkki: Lapsi käyttää tablettia pyytääkseen ulos.

• Time Delay (TD): Odottaminen ennen vihjeen antamista.
  Esimerkki: Aikuinen odottaa 5 sekuntia ennen kuvan nimeämistä “auto”.

• Video Modeling (VM): Videon katsominen mallina.
  Esimerkki: Lapsi katsoo, miten vuorotellaan keinussa.

• Visual Supports (VS): Kuvien, aikataulujen ja kaavioiden käyttö.
  Esimerkki: Kuvallinen päiväjärjestys näyttää leikin, ruokailun ja ulkoilun.

ABA eri ammattialoilla:
Strukturoidut menetelmät tekevät tehtävistä selkeämpiä, helpommin seurattavia ja ennustettavia, tukien oppimista ja osallistumista:

• Puheterapia: PECS, PRT ja käyttäytymisen hallinta.

• Erityisopetus: FBA, DTT, ketjuttaminen, luonnolliset menetelmät ja käyttäytymisen hallinta.

• Toimintaterapia: Vahvistaminen, ketjuttaminen, leikkiperustaiset lähestymistavat, käyttäytymisen hallinta.

Seuraavassa blogitekstissä

You can find more practical examples and explanations in my  next blog post: "28 Evidence-Based Methods Used in Autism Intervention / 28 Näyttöön Perustuvaa Menetelmää".

In English:

Applied Behavior Analysis (ABA) – Theory and Application in Finland

Applied Behavior Analysis (ABA) is internationally recognized as an evidence-based approach for supporting children with autism. In Finland, ABA is not officially recognized as a separate intervention, nor does it have its own professional group, but methods based on ABA principles are used in various practical approaches to support learning, communication, and behavior.

Finnish clinical guidelines do not explicitly recommend ABA, but refer to its principles and related practices. For example, PECS, PRT, and ESDM are based on ABA theory, even though their implementation and contexts differ. Thus, ABA principles are partially applied in Finnish practice, even without the label.

Finland’s autism intervention field has diversified in recent decades. Various methods are available, which can be confusing for parents: both naturalistic and more structured approaches are used. Effective methods rely on scientific evidence and everyday environments. Structured, adult-led models benefit children who need clear, organized support, while naturalistic methods complement them in real-life situations.

In the United States, ABA has become a recognized professional field, with behavior analysts working in autism intervention, schools, healthcare, and organizational development. In Finland, ABA use is still limited, and its theoretical background is not widely known among professionals in special education, speech therapy, psychology, or occupational therapy.

This text aims to present ABA’s theoretical foundations and methods and examine their connections to approaches used in Finland, making the rationale for interventions clearer.

ABA Across Professions

Naturalistic, play- and daily life-based ABA methods (e.g., PRT, Project ImPACT, ESDM, JASPER) support autism intervention across disciplines:

Speech Therapy:

• PECS and PRT support requesting, vocabulary, and social interaction.

• Behavior management ensures structured practice and active participation.

Special Education:

• Methods like FBA, DTT, and chaining provide structure, making tasks clearer and easier to follow.

• Naturalistic approaches support play and daily routines.

• Behavior management helps children stay engaged and learn consistently.

Occupational Therapy:

• Reinforcement and chaining help everyday skills, such as handwashing or dressing, in a structured way.

• Play-based approaches fit therapy sessions.

• Behavior management ensures safe, goal-directed practice.

In Finland, ABA is still applied inconsistently, often without explicit connection to research. Distinguishing evidence-based methods from less-validated approaches ensures interventions serve the child’s best interests. More detailed explanations and practical examples of these methods can be found on my blog, Näyttöön Perustuva Tuki.

ABA Intensity: More Than Tabletop Work

ABA is often thought of as repetitive tabletop exercises, but it is about understanding and shaping behavior in everyday life: play, meals, dressing, and routines. Some children initially benefit from structured methods like DTT, which provide a foundation for naturalistic approaches (NET).

Examples:

• Word learning: Systematic reinforcement of single words or signs.

• Play sequences: Practicing proper toy use, turn-taking, or role-playing with adult guidance.

These strategies help skills transfer from structured practice to everyday situations.

ABA Strength: Behavior Analysis

ABA is based on B.F. Skinner’s behaviorism (1957), emphasizing that behavior is shaped by consequences: reinforced behavior increases, ignored or punished behavior decreases. The ABC model (Antecedent-Behavior-Consequence) helps analyze and guide behavior.

Example – Asking for a Toy Calmly:

• Antecedent: Child wants a toy; adult does not give it immediately.

• Behavior: Child cries or shouts.

• Consequence: Adult gives the toy; crying stops.

• Intervention: Teach PECS or AAC to request the toy calmly.

Everyday ABA Methods and Practical Examples

• Task Analysis (TA): Breaking a skill into smaller steps.
  Example: Handwashing: tap → wet hands → soap → rinse → dry.

• Technology-Aided Instruction (TAII): Using technology to support learning.
  Example: Child uses a tablet to request going outside.

• Time Delay (TD): Waiting briefly before giving a prompt.
  Example: Adult waits 5 seconds before naming a picture “car.”

• Video Modeling (VM): Watching a video demonstration.
  Example: Child watches how to take turns on a swing.

• Visual Supports (VS): Using pictures, schedules, or charts.
  Example: Visual daily schedule shows play, meals, and outdoor time.

Next topic:

More practical examples and detailed explanations can be found in my blog post: "28 Evidence-Based Methods Used in Autism Intervention / 28 Näyttöön Perustuvaa Menetelmää".

Lähteet / Sources:

Ayres, A. J. (1972). Sensory Integration and Learning Disorders. Los Angeles: Western Psychological Services.
Koegel, R. L., & Koegel, L. K. (2006). Pivotal Response Treatments for Autism.
Meadows, T. (n.d.). What is DTT? I Love ABA! Retrieved August 6, 2025, from https://www.iloveaba.com/2012/01/what-is-dtt.html
National Autism Center. (2015). National Standards Project, Phase 2.
Schreibman, L. (2005). The Science and Fiction of Autism. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Schreibman, L., Dawson, G., Stahmer, A. C., Landa, R., Rogers, S. J., McGee, G. G., ... & Halladay, A. (2015). Naturalistic developmental behavioral interventions: Empirically validated treatments for autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45(8), 2411–2428.
Skinner, B. F. (1957). Verbal Behavior. New York: Appleton-Century-Crofts.
Sundberg, M. L. (2008). VB-MAPP: Verbal Behavior Milestones Assessment and Placement Program.
Wong, C., Odom, S. L., Hume, K., Cox, A. W., Fettig, A., Kucharczyk, S., ... & Schultz, T. R. (2015). Evidence-based practices for children, youth, and young adults with autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45(7), 1951–1966.