Autismikirjon lasten ruokailutaitojen tukeminen ABA:n avulla

Supporting Feeding Skills in Children with Autism Using ABA

Ruokailuhaasteet ovat hyvin yleisiä autismikirjon (ASD) lapsilla, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen ravitsemukseen, kasvuun ja koko perheen arkeen. Tyypillisiä haasteita ovat valikoiva syöminen, uusien ruokien välttely ja aistiherkkyydet.

Perinteisesti ruokailun haasteisiin on pyritty vastaamaan vähentämällä ei-toivottua käyttäytymistä, mutta viime vuosina korostetaan yhä enemmän myönteisten ja nautittavien ruokailuhetkien tukemista. Soveltava käyttäytymisanalyysi (Applied Behavior Analysis, ABA) tarjoaa tutkittuja menetelmiä, joilla voidaan ymmärtää ja muokata ruokailuun liittyvää käyttäytymistä turvallisesti ja lapsilähtöisesti.

1. Ruokailukäyttäytymisen arviointi ja syiden selvittäminen / Assessment of Feeding Behavior and Functional Analysis

ABA-prosessi alkaa yleensä funktionaalisella käyttäytymisanalyysillä (FBA), jonka tavoitteena on tunnistaa, miksi lapsi toimii tietyllä tavalla ruokailutilanteissa.

ABA typically begins with a Functional Behavior Assessment (FBA) to identify why the child behaves in a certain way during meals.

Arviointikysymyksiä / Key Questions:

• Mitä lapsi tekee? / What does the child do?
  (esim. sylkee ruoan, siirtelee sitä, poistuu pöydästä / spits food, moves it around, leaves the table)

• Miksi hän tekee niin? / Why does the child do it?
  (esim. välttää uutta makua, reagoi aistiärsykkeisiin, hakee huomiota / avoids new tastes, responds to sensory input, seeks attention)

• Mitä seurauksia käyttäytymisellä on? / What are the consequences?
  (esim. pääsee pois ruokailusta, saa huomiota / escapes the meal, receives attention)

Lääketieteelliset syyt tulee sulkea pois ennen ABA-interventiota / Medical issues should be ruled out before ABA intervention:

• Suun motoriikan haasteet / Oral-motor difficulties

• Ruoansulatus- tai vatsavaivat / Digestive problems

• Allergiat tai refluksi / Allergies or reflux

• Lääkityksen vaikutus ruokahaluun / Medication effects on appetite

Arviointimenetelmiä / Assessment tools:

• Ruokapäiväkirja / Food diary

• Ruokailuvideoiden havainnointi / Meal video observation

• Vanhempien ja ammattilaisten haastattelut / Parent and professional interviews

• Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen seuranta / Observation of child-parent interactions

2. Tavoitteiden määrittely ja valikoivan syömisen käsittely / Goal Setting and Selective Eating

Kun syyt on selvitetty, asetetaan yksilölliset tavoitteet ja määritellään, mitä ruokailun osa-aluetta lähdetään muokkaamaan. Tavoitteena on muuttaa vain yhtä ulottuvuutta kerrallaan, jotta lapsi voi onnistua hallitusti.

Once the reasons for selective eating are identified, individual goals are set, specifying which aspect of feeding will be targeted first. Only one dimension at a time is modified to ensure successful learning.

Muokattavat ulottuvuudet / Dimensions to address:

• Tekstuuri ja koostumus / Texture and consistency

• Lämpötila, maku, haju / Temperature, taste, smell

• Väri, muoto ja esillepano / Color, shape, presentation

• Pakkauksen tai tuotemerkin vaihtaminen / Packaging or brand

• Aterimien ja astioiden käyttö / Use of utensils and dishes

• Ruokailuympäristö / Feeding environment – esim. koti, päiväkoti, retket / e.g., home, daycare, outings

Tavoite / Goal: muuttamalla vain yhtä ulottuvuutta kerrallaan lapsi kokee onnistumisen, mikä tukee asteittaista hyväksyntää ja vähentää ruokailuun liittyvää stressiä.

Modifying only one dimension at a time allows the child to experience success, supporting gradual acceptance and reducing mealtime stress.

3. Asteittainen altistaminen uusille ruoille / Gradual Exposure to New Foods

Uusien ruokien esittely tapahtuu systemaattisen siedättämisen avulla – pienin, lapselle mahdollisin askelin:

New foods are introduced using systematic desensitization, in small, manageable steps:

1. Katsominen ja haistaminen / Looking and smelling

2. Koskettaminen tai huulilla pitäminen / Touching or placing on lips

3. Maistaminen (nuolaiseminen, pieni puraisu) / Tasting (lick or small bite)

4. Nielaiseminen / Swallowing

5. Syöminen pieninä annoksina, sitten suurempina / Eating in small portions, then larger

Palkitseminen / Reinforcement:

• Pienistä askelista pieni palkkio / Small steps = small reward

• Suuremmista edistysaskelista isompi palkkio / Larger steps = bigger reward

• Myöhemmin palkkioita voidaan vähentää ja korvata sosiaalisella palautteella / Later, replace rewards with social reinforcement (praise, shared joy)

4. Ruoan vuorottelu ja toistuva altistus / Food Rotation and Repeated Exposure

• Tarjoa uusia ja tuttuja ruokia rinnakkain / Offer new and familiar foods together (e.g., 10% new, 90% familiar)

• Lisää vähitellen uuden ruoan osuutta / Gradually increase the proportion of new food

• Käytä toistuvaa altistamista / Use repeated exposure (look, smell, touch, taste)

• Aloita maistuvista ja neutraaleista ruoista / Start with palatable and neutral foods

5. Ympäristön ja aistien huomioiminen / Environment and Sensory Considerations

• Rauhallinen ja ennakoitava ympäristö / Calm and predictable environment

• Käytä tuttuja astioita ja vältä häiriötekijöitä / Use familiar dishes, avoid distractions

• Huomioi aistiyliherkkyydet / Consider sensory sensitivities (texture, taste, temperature, lighting)

• Rutiinit ja ennakointi tuovat turvallisuuden tunnetta / Routines provide security

6. Vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö / Parent and Professional Collaboration

• Vanhemmat osallistuvat tavoitteiden asettamiseen ja uusien taitojen vahvistamiseen kotona / Parents help set goals and reinforce new skills at home

• Säännöllinen seuranta puheterapeutin, ravitsemusterapeutin ja ABA-ohjaajan kanssa / Regular follow-up with speech therapists, dietitians, and ABA providers

• Yhteistyö tukee pysyvää muutosta / Collaboration supports lasting change

7. Taitojen yleistäminen: värit, astiat, ruokamerkit ja eri ruokapaikat / 

Generalization: Colors, Dishes, Brands, and Locations

Valikoivan syömisen haasteena on usein, että lapsi hyväksyy ruoan vain tietyssä muodossa, värissä, pakkauksessa tai paikassa. Yleistäminen tarkoittaa taitojen siirtämistä uusiin tilanteisiin.

Children often accept food only in a specific form, color, brand, or place. Generalization means transferring skills to new contexts.

ABA-menetelmät / ABA Techniques:

1. Asteittainen variaatio / Gradual variation

   • Aloita tutusta väri- tai astiaversiosta ja tutusta merkistä / Start with familiar color, dish, and brand

   • Tarjoa uusi väri, astia, merkki tai paikka yhdessä tutun kanssa / Introduce a new color, dish, brand, or location alongside familiar one

2. Systemaattinen altistaminen / Systematic exposure

   • Katsominen → koskettaminen → maistaminen → nielaisu → kokonainen annos / Look → touch → taste → swallow → full portion

3. Palkitseminen / Reinforcement

   • Välitön palkkio jokaisesta onnistuneesta hyväksymisestä / Immediate reward for each successful acceptance

   • Aloita konkreettisilla palkkioilla, myöhemmin sosiaalisella palautteella / Start with tangible rewards, later switch to social reinforcement

4. Johdonmukaisuus ja rutiinit / Consistency and routines

   • Samat astiat, esillepano ja käytännöt eri väreissä ja paikoissa / Same dishes, presentation, and procedures across colors and locations

   • Vanhempien ja ohjaajien yhteistyö takaa jatkuvuuden / Parent-professional collaboration ensures consistency

Tavoite / Goal: lapsi hyväksyy ruoan monissa väreissä, astioissa, pakkauksissa ja ympäristöissä / Child accepts food in multiple colors, dishes, brands, and locations

Huomautus / Note:
Kuva on yksinkertaistettu ja havainnollistava esitys yleistämisen prosessista. Todellisessa harjoittelussa prosessi etenee usein hitaammin ja vaatii useita toistoja eri päivinä ja ympäristöissä.

This illustration is simplified to demonstrate the generalization process. In practice, the process usually progresses more slowly and requires multiple repetitions across different days and settings.

8. Yhteenveto / Summary

ABA tarjoaa tehokkaita, tutkittuja ja lapsilähtöisiä menetelmiä autismikirjon lasten ruokailutaitojen tukemiseen. Keskeistä on:

• Ymmärtää käyttäytymisen taustalla olevat syyt / Understand the underlying reasons for behavior

• Esiintyä asteittain ja hallitusti / Proceed gradually and systematically

• Vahvistaa myönteisiä ruokailukokemuksia / Reinforce positive feeding experiences

Tavoitteena ei ole vain uusien ruokien hyväksyminen, vaan stressittömät, onnistumisen kokemuksia tarjoavat ruokailuhetket / Goal: stress-free meals that provide successful experiences

Lähteet / Sources

1. Cihon, J. H., Tereshko, L., Marshall, K. B., & Weiss, M. J. (2020). Behavior Analytic Approaches to Promote Enjoyable Mealtimes for Autistics/Individuals Diagnosed with Autism and Their Families. Academic Press.

2. Schreck, K. A., Williams, K., & Smith, A. F. (2006). A comparison of eating behaviors between children with and without autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 36(4), 433–440.

3. Piazza, C. C., Fisher, W. W., Brown, K. A., Shore, B. A., Patel, M. R., & Dorais, A. M. (2003). Treatment of food refusal in children with autism spectrum disorders: A review of behavioral interventions. Research in Developmental Disabilities, 24(6), 535–555.

4. Tarbox, J., & Bermudez, J. (2017). Treating feeding problems in children with autism spectrum disorder. Behavior Analysis in Practice, 10(4), 406–416.

5. Cowart, B. J., et al. (1994). Taste perception and genetic sensitivity: Implications for feeding behaviors. Physiology & Behavior, 56(6), 1181–1189.

6. Pliner, P. (2008). Developing cognitive schemas for food: Implications for neophobia. Appetite, 50(2–3), 362–366.

7. Meyerhof, W., et al. (2010). Diversity of bitter taste perception: Receptors and genetics. Physiology & Behavior, 101(5), 711–718.

8. Young, R. L., et al. (2019). Systematic desensitization for food selectivity in children with autism. Journal of Applied Behavior Analysis, 52(1), 1–20.

9. Anderson, M., & McMillan, V. (2001). Behavioral interventions for feeding problems. Behavior Modification, 25(3), 397–414.