Monilla autismikirjon lapsilla on suuria haasteita kommunikaatiossa. Jotkut puhuvat, mutta kielen käyttäminen sosiaalisessa merkityksessä on vaikeaa, osa käyttää kaikupuhetta (ekolaliaa) eli ulkoa opittuja fraaseja esimerkiksi lastenohjelmista. Joillakin lapsilla puhe on niukkaa tai sitä ei ole vielä lainkaan kehittynyt. Tutkimusten mukaan jopa 50 % autismikirjon lapsista saattaa olla jossain vaiheessa kehitystään puhumattomia, ja monilla on laajoja kehitykseen tai kielen oppimiseen liittyviä haasteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivät he voisi oppia kommunikoimaan – viestintä voi tapahtua monin eri tavoin, kuten eleiden, kuvien, viittomien tai kommunikointilaitteiden avulla.
Many children on the autism spectrum experience significant challenges in communication. Some speak, but have difficulty using language socially, some use echolalia – repeating phrases learned from, for example, children’s programs – and some have limited or no speech at all. Research shows that up to 50 % of children with autism may be nonverbal at some stage of development, and many face broad challenges in development or language learning. However, this does not mean they cannot communicate – communication can take many forms, such as gestures, pictures, sign language, or communication devices.
Mikä on AAC?
AAC eli augmentatiivinen ja vaihtoehtoinen kommunikointi kattaa kaikki menetelmät, työkalut ja teknologiat, jotka tukevat viestintää. Se voi sisältää:
- Eleitä
- Viittomia
- Kuvapohjaisia järjestelmiä, kuten PECS
- Korkean teknologian puhesyntetisaattoreita ja sovelluksia
AAC – viestinnän tukeminen monikanavaisesti
AAC (Augmentative and Alternative Communication) ei ole “viimeinen keino” – se on usein välttämätön tuki, joka auttaa lasta ilmaisemaan tarpeitaan, osallistumaan sosiaalisesti, vähentämään turhautumista ja tukemaan puheen kehittymistä. AAC:n tarkoitus on edistää ja täydentää puheilmaisua esimerkiksi silloin, kun lapsen sanallinen jäljittely ei etene odotetusti. Usein hyödynnetään myös kommunikaation harjoittelemista monikanavaisesti (Total Communication), jossa yhdistetään eri kommunikaatiomenetelmät, kuten puhe, viittomat, eleet ja kuvat. Näin lapsi saa monipuolisen mallin viestinnästä ja voi käyttää eri kanavia tarpeidensa mukaan.
ABA:ssa AAC:tä yhdistetään aina luonnollisiin arjen tilanteisiin harjoittelussa, jolloin oppiminen tapahtuu merkityksellisissä ja motivoivissa konteksteissa.
Tutkimusnäyttö: kuka hyötyy mistäkin?
Tutkimukset osoittavat, että AAC voi merkittävästi parantaa autismikirjon lasten ja nuorten viestintätaitoja. PECS ja kommunikointitaulut, ovat tehokkaita, koska ne ovat konkreettisia, visuaalisia ja vaativat vähän monimutkaisia motorisia taitoja. Viittomat ja eleet hyödyttävät lapsia, jotka oppivat parhaiten visuaalisesti tai motorisesti. Puhesyntetisaattorit mahdollistavat viestinnän etäisyydellä, selkeillä viesteillä ja suhteellisen pienellä kognitiivisella kuormalla.
Tärkeää muistaa:
AAC ei estä puheen kehitystä. Monella lapselle alkaa kehittyä puhetta, kun he saavat onnistumisen kokemuksia ja itsevarmuutta AAC:n avulla.
Myös teini-ikäiset ja vanhemmat opiskelijat voivat hyötyä AAC:sta – kommunikaation oppiminen ei lopu tiettyyn ikään. Oikein ohjattuna ja johdonmukaisella pääsyllä laitteisiin lapsi voi saavuttaa merkittävää edistystä.
Milloin olisi hyvä siirtyä AAC:n käyttöön? – puheterapeutin vinkit
Kokenut amerikkalainen puheterapeutti Angeline Gormley on nostanut esiin neljä merkkiä, jotka voivat viitata siihen, että AAC voisi hyödyttää lasta:
1️⃣ Lapsen vastaanottava kieli on vahva – ymmärrys on ilmaisua vahvempaa.
2️⃣ Merkittävät motorisen puheen vaikeudet – esimerkiksi puheen apraksia, jossa lapsi tietää sanan mutta ei saa ääniä järjestettyä oikein, tai lihastonuksen häiriöt (liian korkea tai matala lihasjännitys), jotka vaikeuttavat huulien, kielen ja leuan hallintaa – voivat estää puheen kehittymistä ja tehdä AAC:n käytöstä hyödyllisen tuen.
3️⃣ Pitkäaikainen vähäinen edistyminen puheterapiassa – puhe ei kehity odotetusti.
4️⃣ Asiantuntijat suosittelevat AAC:n kokeilua – tiimi näkee potentiaalia kommunikaation kehittämisessä.
AAC ei ole viimeinen keino, vaan arvokas tuki, joka mahdollistaa lapsen osallistumisen, onnistumisen ja itseluottamuksen arjessa. Rinnalla lapselle tarjotaan jatkuvasti esimerkkejä puheesta ja elekielestä, jotta hän voi seurata mallia ja kehittää kielellisiä taitojaan kokonaisvaltaisesti. Seuraavksi on esitelty AAC:n tukikeinoja.
Yleisimpiä AAC-tukikeinoja
Visuaaliset taulut: Auttavat lasta ilmaisemaan tarpeita, tunteita ja mieltymyksiä sekä hahmottamaan aikatauluja. Kuvia voidaan osoittaa, järjestää tai vaihtaa tilanteen mukaan.
PECS-kuvanvaihto-ohjelma (Picture Exchange Communication System): Toiminnallista kieltä opettava ohjelma, joka etenee vaiheittain pyytämisen ja lauseiden muodostamisen kautta kommentointiin ja keskusteluun.
Viittomat: Käytännössä viittomia ei perinteisesti ole laajalti hyödynnetty autistisilla lapsilla. Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan syynä on usein se, että viittomien oppiminen vaatii riittäviä motorisia taitoja ja jäljittelykykyä (Frost & Bondy, 2002; ym., 2012). Viittomat voidaan sovittaa lapsen taitoihin: taitavat lapset oppivat ne nopeasti, kun taas apua tarvitseville voidaan käyttää mallintamista ja kädestä pitäen ohjausta (promptaus). On tärkeää muistaa, että viittomat eivät ole universaaleja, joten opetuksessa on huomioitava lapsen kulttuurinen ympäristö ja viittomien merkitys.
Eleet ja ilmeet (olemuskieli): ABA:n mukaan elekieltä kannattaa opettaa kaikille lapsille. Eleet tukevat puhetta ja muuta AAC:tä, vähentävät turhautumista ja lisäävät mahdollisuuksia osallistua.
Low-tech-tukikeinot: Velcro-järjestelmät, visuaaliset aikataulut, symbolikortit ja muut välineet, jotka auttavat lasta käyttämään viestintätaitojaan.
High-tech-laitteet: Tabletit, kommunikointisovellukset ja puhesyntetisaattorit. Oppiminen vie aikaa, mutta tulokset voivat olla merkittäviä.
PECS-vaiheet lyhyesti:
1️⃣ Vaihe 1: Kuvan vaihto aikuiselle tai vertaiselle.
2️⃣ Vaihe 2: Kuvan aktiivinen etsiminen ja lähestyminen kommunikaatiokumppania.
3️⃣ Vaihe 3: Valinta kahdesta tai useammasta kuvasta.
4️⃣ Vaihe 4: Lauseiden muodostaminen – lapsi alkaa yhdistää kuvia lauseiksi, esimerkiksi lausenauhassa “Haluan + kohde”
5️⃣ Vaihe 5: Vuorotteleva viestintä ja kysymyksiin vastaaminen.
6️⃣ Vaihe 6: Spontaani käyttö eri tilanteissa, kommentointi ja mielipiteiden ilmaisu.
Lisätietoa suomeksi ja englanniksi PECS:stä ja AAC:stä löytyy Papunetista
PECS voidaan yhdistää monikavanaiseen malliin (Total Communication), jolloin lapsi saa mallin ja tukea eri viestintämenetelmistä samanaikaisesti. Esimerkiksi lapsi voi pyytää kuvan avulla (PECS), käyttää samaan aikaan yksinkertaista puhetta, eleitä tai viittomia, ja näin kaikki kanavat tukevat toisiaan. Tämä auttaa lasta ymmärtämään viestinnän monimuotoisuutta ja vähentää turhautumista.
Esimerkki arjesta – monikanavainen tuki:
Leikin aikana lapsi voi antaa kaverille PECS-kuvan pyytääkseen “Haluan pallon” ja samalla osoittaa juuri oikeaa (pientä) palloa hyllyssä. Aikuinen tai kaveri vahvistaa viestiä sanomalla sanan “pallo”. Seuraavalla kerralla lapsi saattaa yrittää sanoa sanan “pallo” itse ja myöhemmin esimerkiksi “pieni pallo”. Tämä menetelmä vahvistaa viestin merkitystä eri kanavien kautta ja auttaa lasta yhdistämään visuaalisen, motorisen ja sanallisen viestinnän. Näin lapsen kommunikaatiota voidaan systemaattisesti viedä eteenpäin.
PECS – kuvanvaihtomenetelmä arkeen ja lasten väliseen vuorovaikutukseen
PECS-kuvanvaihtomenetelmä (Picture Exchange Communication System) tukee lasten, joiden puheilmaisu on rajoittunutta, kommunikointia. Usein PECS jää ensimmäiselle tasolle, jossa lapsi vaihtaa kuvan aikuisen kanssa pyytääkseen jotain, mutta sitä kannattaa ulottaa myös lasten väliseen vuorovaikutukseen.
Vertaisvuorovaikutuksen edut:
- Viestintä on aidosti merkityksellistä, motivoivaa ja osallistavaa.
- Oppiminen siirtyy helpommin eri tilanteisiin ja ympäristöihin.
- Lapsi saa välitöntä palautetta kavereilta.
- Vertaisten kanssa kehittyy jakamista ja vuorottelua
Esimerkkejä arkeen:
- Ruokailu: PECSiä käyttävä lapsi antaa kaverille kuvan ja saa tilalle haluamansa.
- Askartelu: Lapsi pyytää tarvikkeen PECS-kuvan avulla ja harjoittelee jakamista ja vuoron odottamista.
- Leikki: Kuvan avulla pyydetään kaveria osallistumaan leikkiin, auttamaan tai antamaan lelu.
Yhteenveto
- Mahdollisuuden ilmaista itseään
- Tavan vähentää turhautumista
- Mahdollisuuden osallistua sosiaalisesti
- Lisää itsenäisyyttä ja parempaa elämänlaatua
AAC and Autism – How to Support a Child’s Communication
What is AAC?
- Gestures
- Sign language
- Picture-based systems, such as PECS
- High-tech speech-generating devices and apps
AAC – Supporting Communication Through Multiple Channels
AAC (Augmentative and Alternative Communication) is not a “last resort” – it is often an essential support that helps a child express needs, participate socially, reduce frustration, and support speech development. The purpose of AAC is to promote and complement verbal communication, for example when a child’s verbal imitation is not progressing as expected. It is often used together with practicing communication through multiple channels (Total Communication), combining different communication methods such as speech, signs, gestures, and pictures. This way, the child receives a rich model of communication and can use different channels according to their needs.
In ABA, AAC is always integrated into natural everyday situations during practice, so learning takes place in meaningful and motivating contexts.
Research Evidence: Who Benefits from What?
Research Evidence: Who Benefits from What?
Studies show that AAC can significantly improve communication skills in children and adolescents on the autism spectrum. Visual–graphic systems such as PECS and communication boards are effective because they are concrete, visual, and require minimal complex motor skills. Sign language and gestures benefit children who learn best visually or through motor skills. Speech-generating devices allow communication across distance, with clear messages and relatively low cognitive demands.
Important to Remember:
AAC does not prevent speech development. In fact, many children begin to develop spoken language after gaining success and confidence with AAC.
Even teenagers and older students can benefit—communication potential does not “close” at a certain age. With proper instruction and consistent access to devices, meaningful progress is possible.
When is it Time to Start Using AAC? – Speech Therapist Tips
Experienced speech-language pathologist Angeline Gormley (SLP, MEd) has highlighted four signs that AAC might benefit a child:
1️⃣ Strong receptive language – the child understands more than they can express.
2️⃣Significant motor speech difficulties – for example, speech apraxia, where the child knows the word but cannot coordinate the sounds correctly, or muscle tone disorders (too high or too low), affecting control of lips, tongue, and jaw – can hinder speech development and make AAC a valuable support.
3️⃣ Long-term limited progress in speech therapy – speech does not develop as expected.
4️⃣ Recommendation from professionals – the team sees potential for improving communication skills.
Alongside AAC, children are continuously exposed to examples of speech and body language, so they can model and develop language skills comprehensively.
Common AAC Supports
-
Visual Boards: Help children express needs, emotions, and preferences and understand schedules. Pictures can be pointed to, arranged, or exchanged depending on the situation.
-
PECS (Picture Exchange Communication System): A functional language program that progresses step by step from requesting and forming sentences to commenting and conversation.
-
Sign Language: In practice, sign language has not been widely used with autistic children. Research and practical experience suggest that learning signs requires sufficient motor skills and imitation abilities (Frost & Bondy, 2002; Ganz et al., 2012). Signs can be adapted to a child’s abilities: skilled children can learn them quickly, while others may need modeling and hand-over-hand guidance (prompting). Signs are not universal, so cultural context and meaning must be considered.
-
Gestures and facial expressions (body language): According to ABA, gestures should be taught to all children. They support speech and other AAC methods, reduce frustration, and increase participation opportunities.
-
Low-Tech Supports: Velcro systems, visual schedules, symbol cards, and other tools that help children access their communication skills.
-
High-Tech Devices: Tablets, communication apps, and speech-generating devices. Learning takes time, but the results can be significant.
PECS Stages in a Nutshell
Stage 1: Exchanging a picture with an adult or peer.
Stage 2: Actively seeking a picture and approaching a communication partner.
Stage 3: Choosing between two or more pictures.
Stage 4: Forming sentences – the child begins combining pictures into simple sentences, e.g., “I want + object.”
Stage 5: Turn-taking communication and responding to questions.
Stage 6: Spontaneous use in various situations, commenting, and expressing opinions.
More information in Finnish and English about PECS and AAC is available on Papunet.
PECS and Multimodal Support
PECS can be combined with a multimodal approach (Total Communication), giving the child models and support across multiple communication methods simultaneously. For example, a child can request something using a PECS picture, while also using simple speech, gestures, or signs, so that all channels reinforce each other. This helps the child understand the variety of communication and reduces frustration.
Everyday Example – Multimodal Support:
During play, a child can give a peer a PECS picture to request “I want the ball” while simultaneously pointing to the exact (small) ball they want on the shelf. An adult or peer can reinforce the message by saying the word “ball.” The next time, the child might attempt to say the word “ball” independently, and later even “small ball.” This approach strengthens the meaning of the message across multiple channels and helps the child connect visual, motor, and verbal communication. In this way, the child’s communication skills can be systematically developed.
PECS – Picture Exchange System for Daily Life and Peer Interaction
The Picture Exchange Communication System (PECS) supports children whose verbal communication is limited. Often PECS is used only at the first stage, where a child exchanges a picture with an adult to request something, but it is recommended to extend it to peer-to-peer interactions as well.
Benefits of Peer Interaction:
-
Communication is truly meaningful, motivating, and engaging.
-
Learning generalizes more easily to different situations and environments.
-
Children receive immediate feedback from peers.
-
Sharing and turn-taking develop naturally through interaction with peers.
Examples for Everyday Use:
-
Mealtime: A child using PECS gives a picture to a peer and receives the desired item in return.
-
Arts and crafts: The child requests a material using a PECS picture and practices sharing and waiting for their turn.
-
Playtime: Using a picture, the child asks a peer to join in play, help, or hand over a toy.
- A voice
- A way to reduce frustration
- The ability to participate socially
- Greater independence and improved quality of life
- AAC helps children communicate, build confidence, and experience meaningful successes.
- PECS is a highly effective tool, but the best results often come from combining multiple AAC methods tailored to the child’s individual needs.
Ganz, J. B., Earles-Vollrath, T. L., & Cook, K. E. (2012). PECS and social communication outcomes in children with autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 42(1), 60–74.
Nunes, D. R. P. (2008). AAC-interventiot autismissa: tutkimusyhteenveto. International Journal of Special Education, 23(2), 17–26. Saatavilla: https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ814395.pdf
NIDCD. (2017). Autismikirjon häiriö: Lasten kommunikaatio-ongelmat. National Institute on Deafness and Other Communication Disorders. Saatavilla: https://www.nidcd.nih.gov/health/autism-spectrum-disorder-communication-problems-children#3
Puheterapeutit suosittelevat usein kokonaismenetelmää (Total Communication), jossa yhdistetään AAC ja muita kommunikaatiomenetelmiä, kuten puhetta, viittomia ja elekieltä, sekä käytetään luonnollisia malleja ABA:n mukaisesti. Aikuinen tai vertainen näyttää käytännön esimerkin sanallisesta viestistä, eleestä tai toiminnasta, jota lapsi voi jäljitellä. Näin lapsi saa monipuolisen ja motivoivan tavan oppia viestimään aidossa arjen kontekstissa, kuten leikeissä, ruokailussa tai siirtymätilanteissa, jolloin oppiminen on tehokasta ja siirrettävissä eri ympäristöihin.
Vinkki arkeen
Luonnollinen jäljittelyleikki, kuten RIT-harjoitukset (Reciprocal Imitation Training), tukee vuorovaikutusta ja auttaa lasta jäljittelemään sanoja, eleitä ja toimintoja aidossa tilanteessa. Vertaiset tekevät kommunikoinnista merkityksellistä ja motivoivaa.
Lisätietoa RIT-menetelmästä: blogipostaus “Miten jäljittely kehittyy ja miksi se on tärkeää”.
Milloin olisi hyvä siirtyä AAC:n käyttöön? – puheterapeutin vinkit
Autism Parenting -lehden haastattelussa kokenut amerikkalainen, puheterapeutti Angeline Gormley, SLP, MEd nosti esiin neljä merkkiä, jotka voivat viitata siihen, että AAC voisi hyödyttää lasta:
1️⃣ Lapsen vastaanottava kieli on vahva – ymmärrys on ilmaisua vahvempaa.
2️⃣ Merkittävät motorisen puheen vaikeudet – esimerkiksi puheapraksia tai lihastonuksen häiriöt.
3️⃣ Pitkäaikainen vähäinen edistyminen puheterapiassa – puhe ei kehity odotetusti.
4️⃣ Asiantuntijat suosittelevat AAC:n kokeilua – tiimi näkee potentiaalin kommunikaation kehittämisessä.
AAC ei ole viimeinen keino, vaan arvokas tuki, joka mahdollistaa lapsen osallistumisen, onnistumisen ja itseluottamuksen arjessa. Rinnalla lapselle tarjotaan jatkuvasti esimerkkejä puheesta ja elekielestä, jotta hän voi seurata mallia ja kehittää kielellisiä taitojaan kokonaisvaltaisesti.
Seuraavaksi tarkastellaan, miten lapsen sanavarastoa ja ilmaisua voidaan tukea ja laajentaa kielellisen käyttäytymisanalyysin avulla. Echoic-toisto – eli lapsen aikuisen mallintaman sanan tai lauseen toistaminen – toimii tärkeänä sillanrakentajana pyytämisen (mand) ja nimeämisen (tact) välillä. Sen avulla lapsi oppii vähitellen käyttämään sanoja yhä tarkoituksenmukaisemmin eri tilanteissa.
Alla video vertaisvälitteisestä vuorovaikutuksesta kommunikaatiolaitteen avustuksella:
Lisää kommentti
Kommentit