Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi (FBA): miksi lapsi käyttäytyy näin?

Julkaistu 15. marraskuuta 2025 klo 13.22

Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi (FBA, Functional Behavior Assessment) on menetelmä, jonka avulla selvitetään, miksi lapsi käyttäytyy tietyllä tavalla. Tarkastelun kohteena ei ole pelkästään käyttäytymisen muoto (esim. huutaminen), vaan sen funktio eli se, mitä lapsi käyttäytymisellään saavuttaa tai välttelee.

ABC-analyysi – konkreettinen havainnointi

FBA perustuu usein ABC-analyysiin, jossa käyttäytymistä seurataan kolmessa vaiheessa:

  • A – Antecedent (Edeltävä tilanne): Mitä tapahtuu juuri ennen käyttäytymistä? Tilanne, pyynnöt, siirtymät, ympäristön ärsykkeet.

  • B – Behavior (Käytös): Mitä lapsi konkreettisesti tekee? Esim. huutaa, heittää tavaroita, poistuu paikalta.

  • C – Consequence (Seuraus): Mitä tapahtuu käytöksen jälkeen? Saako lapsi huomiota, välttääkö tehtävän, jatkaako mieluisaa toimintaa?

Havainnointi käytännössä:

  • Tee havaintoja useissa tilanteissa.

  • Kirjaa toistuvat kaavat, jotka auttavat tunnistamaan käyttäytymisen syitä ja suunnittelemaan tukea.

Esimerkkitapaus: Eero ja pukemistilanne

  • Tilanne: Eero, 4-vuotias autismikirjon lapsi, alkaa usein huutaa ja heittäytyy lattialle, kun on aika lähteä ulos.

  • A – Antecedent: Aikuinen sanoo: “Nyt laitetaan ulkovaatteet päälle”, ilman aiempaa vihjettä lähestyvästä siirtymästä.

  • B – Behavior: Eero huutaa ja makaa lattialla.

  • C – Consequence: Aikuinen sanoo: “Okei, odotetaan vielä hetki”, jolloin Eero saa lisää aikaa sisäleikkiin.

Funktionaalinen arviointi: Eeron käytös välttää siirtymää ulos ja jatkaa mieluisampaa toimintaa. Käyttäytymisen funktio on pakeneminen.

Käyttäytymisen funktiot ja tuki

Haastava käyttäytyminen voi palvella eri tarkoituksia. On tärkeää tunnistaa funktio, sillä tuki vaihtelee sen mukaan:

  1. Huomion saaminen

    • Esim. lapsi huutaa, ja aikuinen reagoi sanomalla: “Hiljaa nyt.”

    • Tuki: Opeta rakentava huomionpyyntö, anna suunniteltua positiivista huomiota, älä vahvista ei-toivottua käytöstä.

  2. Jonkin asian haluaminen

    • Esim. lapsi osoittaa keksejä ja huutaa, aikuinen antaa keksin.

    • Tuki: Opeta pyytämisen taitoja kuvalla, viittomalla tai sanalla; tarjoa valintoja ja hyödynnä palkkiojärjestelmää.

  3. Pakeneminen tai välttäminen

    • Esim. Eeron huutaminen lykkää pukemista.

    • Tuki: Lisää ennakoitavuutta, käytä siirtymävihjeitä ja ajastimia, pilko tehtävät osiin, opeta “tauko”- tai “riittää”-viestit, vahvista positiivisesti rauhallista osallistumista.

  4. Itsesäätely tai aistimuksellinen toiminta

    • Esim. lapsi pyörii ja ääntelee, koska se tuntuu hyvältä.

    • Tuki: Tarjoa mieluisia aistiaktiviteetteja (keinuminen, hyppiminen, puristeltavat esineet), muokkaa ympäristöä (vähennä melua, kirkasta valoa), luo rauhoittumispaikkoja, hyödynnä visuaalisia tukia ja selkeitä päiväjärjestyksiä.

Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy arjessa

Kun tiedämme käyttäytymisen funktion, voimme muokata ympäristöä ja tukea taitojen oppimista.

Eeron esimerkki:

  • Päiväjärjestys ja visuaaliset tuet: Eero näkee kortista, että leikin jälkeen puetaan.

  • Siirtymävihjeet ja ajastimet: Eero saa 5 minuutin varoituksen ja näkee ajan kuluvan ajastimesta.

  • Valinnan mahdollisuudet: Eero saa päättää, aloitetaanko kengistä vai haalarista.

  • Vahvistaminen: Eero saa kehun ja tarran, kun aloittaa pukemisen rauhassa.

  • Tehtävien pilkkominen: Aikuinen auttaa hihoissa, mutta Eero vetää itse vetoketjun.

  • Kommunikaatiokeinot: Eero voi näyttää “odota”-kuvaa saadakseen lisäaikaa ilman huutoa.

Andy Bondyn käytännön vinkit

Andy Bondy korostaa ympäristön suunnittelua ja käyttäytymisen muuttamista viestiksi, mikä tukee funktion tunnistamista:

  • Pakoon pyrkivälle: Opeta pyytämään taukoa kuvalla, sanalla tai muulla kommunikaatiokeinolla.

  • Huomiota hakevalle: Opeta kevyitä kosketuksia, nimen sanomista tai muita rakentavia huomionpyyntötapoja.

  • Tehtävän välttelyyn: Tee tehtävä kiinnostavammaksi tai jaa osiin. Opeta samalla sanomaan “riittää” tai “valmis”.

  • Esineitä hakevalle: Opeta pyytämään haluttu esine kuvalla, sanalla tai muulla kommunikaatiokeinolla.

Ydin: Kun lapsen käytös muuttuu viestiksi, siihen voidaan reagoida rakentavasti ja haastavaa käyttäytymistä voidaan vähentää.

Toiminnallinen kommunikaatio

Haastava käyttäytyminen vähenee, kun lapsella on vaihtoehtoisia keinoja viestiä. Toiminnallinen kommunikaatio tarkoittaa, että lapsi oppii vaikuttamaan ympäristöönsä rakentavasti – pyytämään, valitsemaan, torjumaan, ilmaisemaan tarpeitaan tai saamaan huomiota.

Eeron kohdalla: Hän oppi pyytämään taukoa kuvalla ja myöhemmin sanalla “odota”. Nyt lisäaikaa saadaan ilman lattialle heittäytymistä.

👉 Kun käytös muuttuu viestiksi, se voidaan ymmärtää ja siihen voidaan vastata.

Lähteet

  • Cooper, J. O., Heron, T. E., & Heward, W. L. (2020). Applied Behavior Analysis (3rd ed.). Pearson.

  • O’Neill, R. E., Horner, R. H., et al. (1997). Functional Assessment and Program Development for Problem Behavior. Brooks/Cole.

  • Iwata, B. A., et al. (1994). Toward a functional analysis of self-injury. J. of Applied Behavior Analysis, 27(2), 197-209.

  • Carr, E. G., & Durand, V. M. (1985). Reducing behavior problems through functional communication training. J. of Applied Behavior Analysis, 18(2), 111-126.

  • Bondy, A., & Frost, L. (1994). The Picture Exchange Communication System (PECS) Training Manual. Pyramid Educational Consultants.

  • Horner, R. H., et al. (2002). Problem behavior interventions for young children with autism: A research synthesis. J. of Autism and Dev. Disorders, 32(5), 423-446.

  • National Professional Development Center on Autism Spectrum Disorder (NPDC). Functional Behavior Assessment and Intervention Planning.

Lisää kommentti

Kommentit

Ei vielä kommentteja.