Visuaaliset tuet ovat tehokas ja tutkimusnäyttöön perustuva tapa auttaa autismikirjon henkilöitä arjessa. Niiden avulla voidaan lisätä päivän ennakoitavuutta, vähentää ahdistusta, tukea vuorovaikutusta ja edistää itsenäisyyttä. National Autistic Society korostaa visuaalisten tukien merkitystä osana arjen ja oppimisen tukemista.
Mitä visuaaliset tuet voivat olla?
-
Kuvia
-
Esineitä
-
Kirjoitettuja sanoja tai listoja
-
Aikatauluja ja kalentereita
Näiden avulla voidaan havainnollistaa aikaa, paikkoja, toiminnan vaiheita tai sosiaalisia sääntöjä. Ne konkretisoivat myös abstrakteja käsitteitä, kuten ajan kulkua (ensin, sitten, lopuksi).
Miksi visuaaliset tuet ovat hyödyllisiä?
-
Ennakoitavuus ja ahdistuksen vähentyminen: Selkeä visuaalinen rakenne vähentää epävarmuutta ja ahdistusta.
-
Siirtymien helpottaminen: “Ensin–sitten” -taulut tukevat sujuvia siirtymiä toimintojen välillä.
-
Ajan hahmottamisen tuki: Kuvalliset aikataulut ja ajastimet (esim. Timetimer) tekevät ajankulusta konkreettista.
-
Itsenäisyyden tukeminen: Tehtävien pilkkominen visuaalisiksi vaiheiksi auttaa lapsia toimimaan oma-aloitteisesti.
-
Kommunikaation ja ohjeiden noudattamisen tuki: Erityisesti lapsille, joilla on vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä, jotka eivät vielä puhu, tai joilla on haasteita keskittymisessä ja ohjeiden noudattamisessa.
Esimerkkejä visuaalisista tukimuodoista
-
Päivittäiset aikataulut: Kuvin tai sanoin esitetty päivän kulku.
-
Ensin–sitten -taulut: Näyttävät, mitä tehdään nyt ja mikä on seuraava tehtävä.
-
Tehtävälistat ja vaihekuvat: Pukemisen, käsien pesun tai siivouksen vaiheet havainnollistetaan kuvina.
-
Sosiaaliset tarinat: Kuvalliset tai kirjoitetut kertomukset sosiaalisista tilanteista, esimerkiksi Papunetin tai Boardmakerin avulla.
-
Palkkiojärjestelmät ja valintataulut: Kuvitetut palkkiojärjestelmät motivoivat osallistumaan ja havainnollistavat vaihtoehtoja.
Itsesäätelyn tukeminen (self-management)
Itsesäätely (self-management) tarkoittaa oman toiminnan ohjaamista, seuraamista ja arviointia siten, että yksilö pystyy suunnittelemaan tehtäviään, seuraamaan edistymistään ja palkitsemaan itseään onnistumisista. Autismikirjon lasten ja nuorten kohdalla sitä käytetään usein yhdessä visuaalisten tukien kanssa, jotta omatoimisuus ja itsenäisyys lisääntyvät arjen tehtävissä.
Self-management yhdistetään usein visuaalisiin tukiin, kuten tehtävälistoihin tai itsearviointitaulukoihin, joiden avulla lapsi seuraa omaa etenemistään.
Esimerkki: Omatoiminen pukeutuminen
Tilanne: Lapsi harjoittelee pukeutumista päiväkodissa.
Menetelmä: Kuvallinen tehtävälista:
-
Laita sukat
-
Laita kengät
-
Laita takki
-
Laita pipo
Jokaisen vaiheen jälkeen lapsi siirtää kuvan “valmis”-laatikkoon tai rastittaa kohdan. Lopuksi lapsi saa pienen vahvisteen, esim. tarran tai tauon.
Ohjauksen vaiheet:
-
Aikuinen mallintaa ja tukee tehtävää aluksi.
-
Lapsi seuraa tehtävää itsenäisesti visuaalisen tuen avulla.
-
Ohjausta vähennetään asteittain.
-
Lapsi toimii lopulta täysin itsenäisesti.
Tutkimusnäyttöä
-
Koegel, Koegel & Surratt (1992): Self-management lisää itsenäisyyttä ja parantaa tehtävien suorittamista.
-
Lee, Simpson & Shogren (2007): Visuaaliset tuet yhdessä itsesäätelyn kanssa tehostavat oppimista ja käyttäytymisen säätelyä.
-
Newman, Reeve & Hodges (1995): Itsesäätelyn harjoittelu edistää siirtymistä ohjatusta toiminnasta omaehtoiseen toimintaan.
Yhteenveto
Visuaaliset tuet ja itsesäätelyharjoitteet tukevat autismikirjon henkilöiden arkea monin tavoin:
-
Visuaaliset tuet helpottavat arjen ennakointia, siirtymiä ja kommunikaatiota.
-
Itsesäätely kehittää kykyä ohjata omaa toimintaa ja lisätä itsenäisyyttä.
Yhdessä nämä menetelmät voivat merkittävästi parantaa hyvinvointia, oppimista ja osallistumista arkeen.
Millaisia visuaalisia tukia sinä käytät tai olet käyttänyt? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi kommenttikentässä!
Lähteet
National Autistic Society. (n.d.). Autism and communication. Saatavilla osoitteessa: https://www.autism.org.uk/advice-and-guidance/topics/about-autism/autism-and-communication
Koegel, R. L., Koegel, L. K., & Surratt, A. (1992). Language intervention and disruptive behavior in preschool children with autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 22(2), 141–153. https://doi.org/10.1007/BF01058147 SpringerLink+2ncaep.fpg.unc.edu+2
Lee, S. H., Simpson, R. L., & Shogren, K. A. (2007). Effects and implications of self-management for students with autism: A meta-analysis. Focus on Autism and Other Developmental Disabilities, 22(1), 2–10. https://doi.org/10.1177/10883576070220010101 SAGE Journals+2ResearchGate+2
Newman, J. (1995). Self-management of schedule following in three teenagers with autism. Behavioral Disorders, 20(3), 190–196. https://doi.org/10.1177/019874299502000304 ncaep.fpg.unc.edu
Lisää kommentti
Kommentit