Lapsi saattaa vastata kysymykseen toistamalla kysymyksen tai sanoja ja lauseita perässä – joskus heti, joskus viiveellä. Tätä ilmiötä kutsutaan kaikupuheeksi eli ekolaliaksi (engl. echolalia). Vaikka se voi kuulostaa mekaaniselta, kaikupuhe voi olla lapselle keino osallistua, rauhoittua tai ilmaista toiveita. Se voi olla osa normaalia kehitysvaihetta tai merkki kielen viivästymisestä, joka vaatii kohdennettua harjoittelua (Prizant & Duchan, 1981).
Kaikupuhe voi toimia monella eri tavalla:
-
Kommunikatiivinen: lapsi yrittää ilmaista halua, tarvetta tai osallistua vuorovaikutukseen.
-
Kognitiivinen/itsesäätely: toisto auttaa lasta rauhoittumaan, keskittymään tai jäsentämään ympäristöä.
-
Sensorinen (stimming): hokeminen tai ääntely voi tuottaa mielihyvää, hallinnan tunnetta ja aististimulaatiota.
Haasteeksi kaikupuhe muodostuu, kun lapsi ei opi käyttämään sanoja itsenäisesti ja tarkoituksenmukaisesti eri tilanteissa. Lapsi saattaa toistaa sanoja tai lauseita satunnaisesti, kontekstista irrallaan, jolloin puhe voi kuulostaa siltä, että hän puhuu “puuta heinää”. Taustalla voi olla esimerkiksi kielen kontekstisidonnaisuus – lapsi käyttää sanoja vain tietyssä tilanteessa tai tietyn esineen yhteydessä – tai pragmaattisen kielen vaikeudet, jotka vaikeuttavat sanojen joustavaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä vuorovaikutuksessa (Sundberg & Partington, 1998; Cooper, Heron & Heward, 2020).
Esimerkiksi lapsi voi sanoa “auto” vain silloin, kun auto on näkyvillä, mutta ei osaa pyytää sitä laatikosta tai käyttää sanaa toisessa tilanteessa. Samoin lapsi saattaa hokea lausetta “Äiti ostaa maitoa kaupasta”, koska on kuullut sen televisio-ohjelmasta. Lause toistuu tilanteesta riippumatta, eikä siihen liity lapsen omaa tarkoitusta – kyse on tyypillisestä kaikupuheesta, jossa sanat tulevat ulkopuolisesta lähteestä, mutta niiden käyttö ei vielä ole kielellisesti tavoitteellista.
Kun lapsi alkaa käyttää samaa lausetta oikeaan aikaan ja tarkoituksellisesti – esimerkiksi pyytääkseen jotain, kommentoidakseen tai osallistuakseen vuorovaikutukseen – kaikupuhe muuttuu vähitellen toiminnalliseksi kieleksi, joka tukee aktiivista viestintää ja vuorovaikutusta (Cooper ym., 2020).
Kaikupuhe voi joskus olla lapselle keino osallistua, säädellä omaa toimintaansa tai ilmaista haluaan. Se saattaa siis olla kommunikatiivista, mutta sen merkitys jää usein epäselväksi tai se ei laajene muihin käyttötarkoituksiin ilman ohjausta (Prizant & Duchan, 1981).
VB:n ja ABA:n näkökulmasta sanat eivät ole pelkkiä symboleita, vaan niillä on toimintonsa – ne toimivat operantteina (Cooper, Heron & Heward, 2020). Tämä auttaa ymmärtämään, mitä lapsi haluaa sanallaan saavuttaa.
Sanat toimivat vain tietyissä tilanteissa. Lapsen on opittava, milloin ja miten sanoja käytetään. Esimerkiksi sana “auto” voi esiintyä vain, kun aikuinen sanoo sen ensin tai kun auto on näkyvillä. Tällöin lapsi ei vielä osaa käyttää sanaa aktiivisesti, esimerkiksi pyytääkseen autoa tai kertoakseen siitä. Tätä kutsutaan kontekstisidonnaisuudeksi (Sundberg & Partington, 1998).
Sanat ovat siis välineitä toimintaan. Ne voidaan harjoittaa eri tavoin:
-
Toisto (echoic): Aikuinen sanoo “mehu”, ja lapsi toistaa.
-
Pyyntö (mand): Lapsi sanoo “mehu”, kun hän haluaa juotavaa.
-
Nimeäminen (tact): Lapsi sanoo “mehu”, kun hän näkee sen pöydällä.
-
Vastaus kysymykseen (intraverbal): Aikuinen kysyy “Mitä juot aamulla?” ja lapsi vastaa “Mehua.” Tätä voidaan helpottaa niin, että aikuinen aloittaa lauseen: “Sinä juot aamulla…” ja lapsi jatkaa “mehua.” Näin lapsi saa vihjeen, joka tukee oikeaa vastausta ja auttaa oppimaan lauseen rakenteen.
Esimerkki: kaikupuheen ohjaaminen toiminnalliseksi vastaukseksi
Äiti kysyy lapselta:
“Mitä teit koulussa?”
Lapsi vastaa toistamalla kysymyksen:
“Mitä teit koulussa?”
Tässä vaiheessa lapsi ei vielä ymmärrä kysymyksen ja vastauksen välistä suhdetta (intraverbaalia), vaan toistaa kuulemansa mallin. Tavoitteena on opettaa lasta vastaamaan kysymykseen omalla vuorollaan.
Yksi toimiva keino on piirtää nopeasti kuvia lapsen päivän tapahtumista – esimerkiksi lapsi leikkii autoilla, piirtää tai syö eväitä. Kuvien avulla lapsi saa näkyvän tuen, joka auttaa yhdistämään kysymyksen oikeaan merkitykseen.
Aikuinen voi ohjata tilannetta seuraavasti:
-
Äiti: “Mitä teit koulussa? Katso, tässä sinä piirrät. Mitä teit?”
-
Lapsi: “Piirsin.”
→ Äiti: “Niin, sinä piirsit koulussa!”
Kun lapsi alkaa ymmärtää kysymyksen idean, vihjeitä vähennetään asteittain:
-
Äiti: “Mitä teit koulussa?”
-
Lapsi: “Leikin autoilla.”
Kuvat voivat olla aluksi lapsen edessä selkeinä vaihtoehtoina, jolloin oikea kuva asetetaan lapsen lähelle ja aikuinen ohjaa lasta valitsemaan sen. Kun lapsi alkaa hahmottaa kysymyksen ja vastauksen välistä yhteyttä, kuvien paikkaa vaihdellaan. Näin lapsi ei opi pelkästään sijaintia, vaan yhdistää kysymyksen merkityksen siihen, mitä kuva esittää.
Vähitellen kuvat voidaan jättää pois, kun lapsi osaa tuottaa vastauksen ilman visuaalista tukea. Kuvia voidaan käyttää myös motivaation tukena: lapsi saa valita, mistä toiminnasta hän haluaa kertoa. Tämä lisää omaehtoisuutta ja auttaa häntä kokemaan, että hänen sanansa vaikuttavat vuorovaikutukseen.
Arjen tilanteet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kielen oppimiseen: leikki, pyytäminen ja yhteisen huomion jakaminen esineistä vahvistavat lapselle sanan merkitystä eri tilanteissa ja tukevat hänen motivaatiotaan käyttää sanaa. Sanallisen mallin asteittainen vähentäminen edistää siirtymistä kaikupuheesta kohti itsenäistä puhetta (Cooper ym., 2020).
➡️ Myöhemmässä blogitekstissä käsittelen tarkemmin kysymyksiin vasraamista ja keskustelutaitojen ja intraverbaalien harjoittelua – eli sitä, miten lapsi oppii tuottamaan vastauksia ja kysymyksiä, jotka rakentavat vuorovaikutusta.
Lähteet:
-
Cooper, J. O., Heron, T. E., & Heward, W. L. (2020). Applied Behavior Analysis (3rd ed.). Pearson.
-
Prizant, B. M., & Duchan, J. F. (1981). The functions of speech-like vocalizations in autistic children. Journal of Speech and Hearing Disorders, 46(3), 241–249.
-
Sundberg, M. L., & Partington, J. W. (1998). Teaching Language to Children with Autism or Other Developmental Disabilities. Behavior Analysts, Inc.
Lisää kommentti
Kommentit