Toiminnanohjaus, visuaalinen tuki ja rutiinit siirtymätilanteissa
Toiminnanohjaus tarkoittaa arjessa tarvittavia keskeisiä taitoja: ohjeen kuuleminen, sen ymmärtäminen, oikea-aikainen toiminta ja tehtävässä pysyminen. Ne muodostavat perustan sujuvalle osallistumiselle kotona, päiväkodissa ja koulussa. Autismikirjon lapsille nämä vaiheet voivat olla erityisen haastavia, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä toimia itsenäisesti ja ennakoitavasti eri tilanteissa.
Haasteet näkyvät eri tavoin: kotona lapsi voi lähteä kesken ruokailun tai vastustaa siirtymistä pesulle, päiväkodissa vaikeuksia ilmenee ohjatuissa leikeissä ja koulussa tehtävien aloittamisessa ja loppuun saattamisessa. Näiden taitojen tukeminen on välttämätöntä, jotta lapsi voi osallistua ja toimia yhteisössä itsenäisemmin.
5 vinkkiä toiminnanohjauksen tukemiseen
1. Yksi ohje kerrallaan – selkeästi ja konkreettisesti
Käytä lyhyitä lauseita: “Laita sukat jalkaan” toimii paremmin kuin “Valmistaudu lähtemään ulos.”
Tarkista katsekontaktilla tai toistolla, että ohje meni perille.
2. Näytä esimerkki – mallita toimintaa
Toiminnan näyttäminen tukee ymmärrystä.
Aikuinen pukee takkinsa ja sanoo: “Nyt takki päälle.”
Tee yhdessä ja kehu yritystä, ei vain onnistumista.
3. Käytä visuaalista tukea ja toistuvia rutiineja
Kuvajonot ja “ensin–sitten”-taulut jäsentävät toimintaa.
Esimerkiksi:
Ensin pese kädet → Sitten istu pöytään → Lopuksi laulu.
Pidä kuvat samassa paikassa ja käytä samoja symboleita – tuttuus rauhoittaa.
4. Ennakoi siirtymät fraaseilla ja lauluilla
Toistuvat siirtymäfraasit ja laulut tuovat ennakoitavuutta:
“Siivotaan, siivotaan, kohta me jo levätään…”
“Kohta mennään – ensin vielä yksi auto.”
Valitse muutama tuttu fraasi ja käytä niitä johdonmukaisesti.
5. Hyödynnä vahvistamista, kuten tähtitaulua
Tähtitaulu konkretisoi, milloin tehtävä päättyy ja miksi se kannattaa tehdä:
Tähti käsien pesusta, toinen pöytään istumisesta ja kolmas, kun ruokailu sujuu.
Kolmen tähden jälkeen lapsi saa valita laulun tai yhteisen leikin.
Nämä keinot eivät vaadi erityistyökaluja – vain suunnitelmallisuutta ja toistoa. Ne toimivat niin kotona, päiväkodissa kuin koulussakin.
Ohjeiden kuuntelu ja siirtyminen aikuisen ohjaamaan toimintaan
Autistisen lapsen arjessa onnistuminen edellyttää, että hän pystyy kuuntelemaan ohjeen ja siirtymään oman mielenkiinnon kohteistaan aikuisen määrittämään toimintaan. Tämä taito on perusta osallistumiselle leikkiin, rutiineihin ja opetukseen.
Miten opetetaan?
Aloita yhdestä yksinkertaisesta ohjeesta, yhdistä se konkreettiseen toimintaan ja vahvista heti onnistumisen jälkeen.
Visuaaliset tuet – kuten kuvakortit, esineet ja kuvasarjat – auttavat ymmärtämään, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Visuaalinen tuki ja rutiinit
Visuaaliset aikataulut ja kuvasarjat tukevat itsenäisyyttä ja vähentävät sanallisen ohjauksen tarvetta.
Esimerkiksi päivälevolle siirtyminen voi helpottua kuvajonolla:
“Siivoa lelut → wc → satu → lepo.”
Toistuvat rutiinit rakentavat ennakointia ja luottamusta. Ajan hahmottamista voi tukea myös tiimalasilla tai ajastimella.
Esimerkkejä arjesta
-
Käsienpesu aamupiirissä: “Nyt pesemme kädet, sitten leikitään autoilla.”
-
Siivoushetki: Lapsi laittaa muutaman lelun laatikkoon, aikuinen kehuu ja viimeistelee.
-
Siirtymät: “Vie pyyhe koukkuun”, “Laita kirja koriin”, “Laita tossut jalkaan.”
Aluksi lapsi tarvitsee mallia ja tukea. Onnistumisesta annetaan välitön vahvistus – esimerkiksi kiitos, hymy tai mieluisa toiminta.
Aikuisen rooli
Aikuinen mallintaa, ohjaa ja vahvistaa lapsen yritykset. Kun siirtymiä harjoitellaan systemaattisesti ja niihin liitetään visuaalisia ja luonnollisia tukia, lapsen itsenäisyys ja toimintakyky vahvistuvat.
Seuraavassa tekstissä käsitellään autismikirjon lasta tukevaa oppimisympäristöä
Lähteet
Dunlap, G. & Kern, L. (1996). Modifying instructional activities to promote desirable behavior.
Kenworthy, L. et al. (2014). Executive function intervention for children on the autism spectrum.
Koegel, L. K. et al. (2012). Interventions for children with autism spectrum disorders in inclusive school settings.
Lovaas, O. I. (1987). Behavioral treatment and normal educational and intellectual functioning in young autistic children.
Mesibov, G. B., Shea, V., & Schopler, E. (2005). The TEACCH Approach to Autism Spectrum Disorders.
Sulzer-Azaroff, B. & Mayer, G. R. (1991). Behavior analysis for lasting change.
Sundberg, M. L. & Partington, J. W. (1998). Teaching Language to Children with Autism or Other Developmental Disabilities.
Lisää kommentti
Kommentit